OP poimi brändisalkustaan Pohjolan uudestaan esille – oliko tunnetun vakuutusbrändin hautaaminen virhe?

Kuva: Jukka Pasonen

"Jokainen päätös liiketoiminnassa on aikansa lapsi", perusteli OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio pankki- ja vakuutuskonsernin päätöstä ottaa uudestaan käyttöön ja näkyville tunnettu Pohjola-brändi.

Ritakallio vastasi OP Ryhmän tammi–syyskuun tulosjulkistuksessa Maaseudun Tulevaisuuden kysymykseen, oliko Pohjola-brändistä luopuminen alkujaankin ollut virhe?

OP ja silloinen OKO ostivat Pohjola-vakuutuksen vuonna 2005. Osakkeet myi keskinäinen henki- ja eläkevakuutusyhtiö Suomi-yhtiö, jonka vakuutuksista valtaosa päätyi sittemmin niin ikään liiketoimintakaupalla OP Ryhmälle.

Ritakallio oli Pohjola-vakuutuskaupan aikana itsekin edellisen kerran OP-pankkiryhmässä töissä.

"Teimme paljon analyysia, mitä silloin kannatti niiden nimien kanssa tehdä? Päädyimme lopulta siihen, että muutimme silloisen OKO:n nimen Pohjola-pankiksi, säilytimme Pohjola Vakuutuksen ja kytkimme siihen osuuspankki-logon."

Siltä pohjalta OP-Pohjolassa jatkettiin vuoteen 2015. Sitten mietittiin, miten selkiyttää brändirakennetta. Mukaan ryhmään tuli terveysliiketoiminta ja sen yhteyteen Pohjola-nimi.

"Sairaala, joka Helsinkiin tuli viidestä (ortopedisesta) sairaalasta ensimmäisenä, oli nimeltään alunperin Oma Sairaala. Ei niin kauan sitten Oma Sairaala -nimi hävisi seinästä ja vaihtui Pohjola Sairaalaksi."

Ihmiset eivät kuitenkaan Ritakallion havaintojen mukaan käy Helsingissä Pohjola Sairaalassa, vaan Oma Sairaalassa. Eikä asiakkailla ole vakuutus OP Vakuutuksesta, vaan Pohjola Vakuutuksesta.

"Kun näitä olemme miettineet, mikä olisi kaikkein selkein kokonaisuuden kannalta, päädyimme näin selkeyttämään sitä (nimibrändiä)."

Ritakallion mukaan OP:ssa mietitään myös seuraavia askeleita. OP-brändiä on hänen mukaansa myös kirkastettu viime vuosina: OP-lyhenne on noussut vahvasti esiin eri toiminnoissa.

OP Ryhmällä on brändisalkussaan myös henki- ja eläkevakuutusliiketoiminnasta tuttu Suomi-Yhtiö brändeineen. Liiketoimintansa run-off -alasajovaiheen jälkeen lopettanut Suomi-yhtiö myytiin ja siirrettiin liiketoimintakauppana vakuutuksenottajineen pala palalta OP:lle.

128-vuotias keskinäinen henki- ja eläkevakuutusyhtiö lopetti itsensä viime maaliskuussa pidetyssä yhtiökokouksessa. Yhtiön sukupolvien aikana kertynyt ylivakavaraisuus on jaettu Suomi-yhtiön vakuutetuille tuottoina. Vakuutuksia OP oli hallinnoinut sopimukselle jo sitä ennen.

Kaivaako OP seuraavaksi salkustaan eläke- ja henkivakuuttamisesta tunnetun Suomi-yhtiön brändin?

"Emme ole vielä miettineet sitä. Emme ole perustamassa OP Suomea tai vakuutusyhtiö-Suomea, mutta se on arvokas brändi, joka kannattaa pitää mielessä. Jos meillä olisikin jotain sellaista, mihin se sopisi."

Ritakallio muistutti, että Suomi kytkeytyy voimakkaasti henkivakuutukseen ihmisten mielissä.

OP Ryhmän tammi-syyskuun tulos ennen veroja oli 687 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuoden vastaavasta ajasta oli 151 miljoonaa euroa. Asiakasliiketoiminnan tulot ja vakuutuskate kasvoivat myönteisesti, mutta kehitystoiminnasta aiheutunut kulujen kasvu ja sijoitustoiminnan tuottojen raju heikentyminen heikensivät tulosta.

"Sijoitustoiminnan tuottojen lasku ja kulujen kasvu söivät enemmän kuin katteet ovat kasvaneet", Ritakallio summasi tuloskautta.

Kulut kasvoivat katsauskaudella 113 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan tuotot laskivat 39 prosenttia 255 miljoonaan euroon.

Pohjola Terveys suunnittelee luopuvansa lääkärikeskustoiminnasta osana finanssiryhmä OP:n organisaatiouudistusta. Suunnitelmien seurauksena Poriin ja Lappeenrantaan kaavailtuja lääkärikeskuksia ei avattaisi. Toiminta viidessä sairaalassa sen sijaan jatkuu yhtiön mukaan normaalisti.

Pohjola Terveyden valtakunnalliseen verkostoon kuuluvat sairaalat ovat Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Turussa.