Ensimmäiset kauripuiset harmonikat
Kevin Friedrich, Kimmo Mattila ja Aaro Luukinen tapailevat ensimmäisiä säveliä kauripuisilla harmonikoilla. Kaksi soittimista on nyt matkalla Uuteen-Seelantiin. Rami Marjamäki Kuva: Viestilehtien arkistoIKAALINEN (MT)
Kolme miestä soittaa rinta rinnan. Kolme pohjalaistyyppistä kaksirivistä harmonikkaa ovat sisaruksia, jotka pian erotetaan.
Niiden nimet ovat Synty, Kasvu ja Lähtö.
Kaksi niistä lähtee kohti Uutta-Seelantia. Yksi jää Ikaalisiin. On kyse historiallisesta hetkestä Ikaalisten käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.
”Nämä ovat maailman ensimmäiset kauripuiset harmonikat”, esittelee Suomen Harmonikkainstituutin johtaja Kimmo Mattila.
Harjaantumattomasta korvasta harmonikkojen ääni kuulostaa harmonikalta, ehkä hiukan terävältä sellaiselta. Asiantuntijat kehuvat ääntä vahvaksi ja soinnikkaaksi.
”Olen vasta aloittelija mutta odotan innolla pääsyä tutustumaan soittimiin perusteellisesti”, iloitsee uusiseelantilainen Kansainvälisen Harmonikkaliiton lähettiläs Kevin Friedrich, jonka matkassa kaksi soittimista on lähdössä maapallon toiselle puolelle.
Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen ja Suomen Harmonikkainstituutin yhteistyönä valmistetut kauripuiset harmonikat on rakentanut soitinrakentaja-artesaani Aaro Luukinen.
Ajatus kauripuisesta harminokasta syntyi Kevin Friedrichin päässä monta vuotta sitten. Kauripuu on uusiseelantilaisille kansallisaarre.
Sellainen voi kasvaa yli 50 metriä korkeaksi, ympärysmitaltaan 14-metriseksi ja elää jopa 2 000 vuotta.
Uuden-Seelannin alkuperäiskansa maorit ovat käyttäneet kauripuuta veneiden ja asumustensa rakentamiseen. Myöhemmin rakennusteollisuus on käyttänyt sitä niin ahkerasti, että Uuden-Seelannin kaurimetsät olivat tuhoutua kokonaan. Nyt puulaji on suojeltu.
Vieraillessaan säännöllisesti Ikaalisissa Friedrich kertoi ideastaan. Idea kauripuisesta harmonikasta vaikutti aluksi kummalliselta, sillä yleensä harmonikan valmistuksessa käytetään terveleppää, pähkinäpuuta, vaahteraa tai kirsikkapuuta.
”Projektissa otettiin suuri riski. Kukaan ei voinut tietää sopisiko kauripuu harmonikan rakentamiseen”, Kimmo Mattila kertoo.
Harmonikan valmistukseen tarvittiin vanhaa, pitkään kuivunutta puuta.
”Kauripuun solut jatkavat eloaan vielä vuosikymmeniä, vaikka puu olisi kaadettu”, tietää Friedrich.
Nyt valmistuneiden kolmen soittimen kaurin lahjoitti uusiseelantilainen puuseppä Artur Maich. Puut ovat peräisin yli sata vuotta vanhan talon rakenteista. Suomeen puut toimitettiin kaksi vuotta sitten.
”Puun piti ensin tottua suomalaiseen ilmastoon, jotta sitä uskalsi alkaa työstää”, Luukinen kertoo.
Kauripuu paljastui melko haastavaksi materiaaliksi. Savu nousi sirkkelistä, kun puuta alettiin ensimmäistä kertaa leikata Ikaalisissa.
”Puu on kovempaa kuin mihin olemme tottuneet. Siinä ei ollut oksia. Vaikka puu oli vanhaa ja kovaa, se oli myös haurasta ja helposti lohkeavaa. Todella haastavaa”, kuvailee Aaro Luukinen.
Kaikkein vaikeimmaksi vaiheeksi soitinrakentaja kertoo harmonikkojen maskien puuleikkausten teon.
”Sain tehtäväkseni käyttää kauripuuta niin paljon kuin mahdollista. Vain soitinten välipohjassa on hiukan mahonkivaneria.”
Soitinten uusi ilmastonvaihdos otettiin ennakolta huomioon. Koneiston pitäisi kestää kosteudenvaihtelua.
Kauripuiset harmonikat ovat Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokselle uusi ylpeyden aihe.
”Ne kertovat suomalaisesta soitinrakentamisen ja koulutuksen tasosta”, kehuu Kimmo Mattila.
Harmonikanrakennuslinja perustettiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen vuonna 1995. Opetuksessa keskityttiin alun perin soitinten huoltoon, sillä alan koulutusta ei Suomessa ollut aiemmin lainkaan ja soittimia oli maassa paljon.
”Koulutuksella on saatu luotua Suomeen aivan uusi ammattikunta ja suuri joukko yrittäjiä”, iloitsee harmonikanrakennuslinjan rehtori Tapio Nystén.
Vuodesta 2000 alettiin huollon rinnalla opettaa myös harmonikan rakentamista. Harmonikkalinjalle otetaan sisään vain pari opiskelijaa vuodessa. Opiskelijoiden kokonaismäärä linjalla on 10–12.
”Yrittäjyys on alan toimeentulon perusta. Menestyviksi yrittäjiksi pääsevät vain parhaista parhaat soitinrakentajat. Mutta huollon ja korjauksen puolellakin töitä riittää.”
Musiikkitausta on soitinrakentajalle tärkeä lähtökohta, Tapio Nystén tietää.
”Mitä paremmin ymmärtää musiikkia, sitä paremmin ymmärtää soittimen käyttöä ja toimintaa. Ne käyvät käsi kädessä. Loistavakaan puuseppä ei pysty rakentamaan soittimia, jos ei ymmärrä mitään musiikista.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
