Pilkunviilaus on vaivannut Montrealin COP15-kokousta – suurimmat kysymykset vielä ratkaisematta
Laskennalliset suojelutavoitteet ja niiden rahoitus jäävät YK:n monimuotoisuuskokouksessa ministereiden ratkaistavaksi. Aikaa on jäljellä alle viikko.
YK:n COP15-monimuotoisuuskokouksessa ei ole onnistuttu ensimmäisen viikon aikana sopimaan suurista tavoitteista. Kuva: Ren Pengfei / LehtikuvaNumeroista ei ole päästy sopuun YK:n COP15-monimuotoisuuskokouksessa. Etenkin monet eteläisen pallonpuoliskon osallistujamaat ovat koettaneet ajaa sopimusteksteihin suojelutavoitteita, jotka eivät perustu tarkkoihin lukuihin.
Maat ovat ilmaisseet, että kunnianhimoisiin suojelutavoitteisiin ei sitouduta, jos riittävästä rahoituksesta ei päästä sopuun.
Numeroihin perustumattomien suojelutavoitteiden on katsottu vesittävän sopimuksen, sillä ne tekisivät luontokadon pysäyttämistoimista liian tulkinnanvaraisia.
Suomen pääneuvottelijan, ympäristöministeriön luonto-osaston ympäristöneuvoksen Marina von Weissenbergin mukaan lukuihin perustuvat suojelutavoitteet ovat yksi keskeinen mittari kokouksen onnistumiselle.
Ennen kokousta tavoiteltiin muun muassa suojelua 30 prosentille maapallon maa-alueista, meristä ja sisävesistä sekä kolmen miljardin hehtaarin ennallistamista.
Tarkoista luvuista on määrä keskustella huomenna torstaina alkavissa korkean tason ministerineuvotteluissa.
Kanadan Montrealissa järjestettävä on COP15 alkoi viikko sitten, 7. päivänä joulukuuta.
Lopullisessa kokouspöytäkirjassa on saavutettu jonkin verran edistystä. Useat järjestöt ovat kuitenkin moittineet neuvottelijoiden keskittyneen liikaa sanamuotoihin.
Suomen neuvotteludelegaatioon kuuluvat nuorison luontodelegaatti Alli Pylkkö ja nuorisoedustaja Emma Sairanen kommentoivat MT:lle kokoustunnelmaa sähköpostitse paikan päältä Montrealista.
”Toivoa tuo se, että näkee monien virkahenkilöiden aidosti ymmärtävän luontokadon vakavuuden”, Alli Pylkkö kertoo.
”Toisaalta on äärimmäisen turhauttavaa seurata elämän puolustamisen kutistumista pilkunviilaukseksi ja poliittiseksi peliksi”, Emma Sairanen kirjoitta.
Pylkön ja Sairasen mukaan nuorille on erityisen tärkeää varmistaa, että myös tuleville sukupolville turvataan elinkelpoinen planeetta. Nuorisjärjestöt ovat korostaneet myös ihmisoikeuksien ja alkuperäiskansojen maaoikeuksien kunnioittamista.
Nuorten on voitava myös osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.
Viime vuosina osallistamisessa on edetty. Esimerkiksi Suomessa ja Saksassa nuoret ovat olleen mukana kansallisten monimuotoisuussuunnitelmien päivittämisessä.
Pohjoismaat ovat myös lähettäneet Montrealin kokoukseen ennätysmäärän nuorten edustajia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
