"Maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu on suomalainen erityispiirre"
Maaseudulta muuttaa pois 24 ihmistä joka päivä, kertoo tutkimuspalveluyrittäjä Timo Aro.
Panelistit vastailivat viime torstaina Risto Puolimatkan kysymyksiin. Kuva: Samuli JuurakkoPorilainen tutkimuspalveluyrittäjä Timo Aro kertoo, että vuodesta 1990 lähtien maaseudulta on muuttanut pois 24 ihmistä joka päivä. Samalla kaupunkeihin on muuttanut päivittäin 75 ihmistä.
Aro uskoo, että elävän maaseudun paras tae ovat kaupungit ja kaupunkilaiset.
”Tarkoitan ennen muuta kaupunkilaisten tekemiä arjen valintoja, jotka liittyvät eettiseen ja kestävään ruokatalouteen."
Hänen mukaansa maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu on suomalainen erityispiirre, joka täytyy saada loppumaan.
”Maaseutu ja kaupunki vaikuttavat olevan mustavalkoinen kysymys, jossa ei ole juuri harmaan sävyjä: olet kategorisesti joko puolesta tai vastaan.”
Aro puhui Nivalassa torstaina järjestetyssä paneelikeskustelussa. Siellä pohdittiin, onko maaseudulla tulevaisuutta.
Paneelissa keskusteltiin muun muassa huoltovarmuudesta.
Suomen huoltovarmuus ei ole Suomen turvallisuuden kannalta riittävä, sanoi kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.).
Pro Agrian Oulun johtaja Vesa Nuoliojan mukaan Suomen ruokaomavaraisuuden on oltava 80–90 prosenttia, jotta osaaminen ja yrittäjäpotentiaali säilyvät.
”Jos omavaraisuus tippuu alas, tuotantoa ja osaamista ei ole helppo polkaista kriisitilanteessa pystyyn."
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilasta peruselintarvikkeille sadan prosentin omavaraisuus on minimi. Hän nosti erityisesti esiin maatilojen merkityksen Suomen energiaomavaraisuudelle. Suomi on jäänyt maatilojen hajautetussa energiantuotannossa muusta Euroopasta jälkeen.
SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan omavaraisuusprosentin pitää olla korkea, mutta se edellyttää entistä toimivampaa vientiä.
”Mitä korkeampi omavaraisuusaste on, sitä paremmin vientimarkkinoiden täytyy toimia, jotta tuotteista saadaan hyvää hintaa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
