Maatalouskonevalmistajathakevat tukijalkaa viennistä
Kari Pohjonen viimeisteli ja tarkisti kylvökoneen maalanneen robotin jälkeä tiistaina Tumen tehtaalla Janakkalan Turengissa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoMaatalouskoneet kävivät laiskasti kaupaksi Suomessa viime vuonna, mutta vienti paikkasi ainakin osittain notkahdusta, toteaa maatalouskonevalmistajien toimialaryhmän puheenjohtaja Antti Kiilo Potilalta, jonka tehdas on Sastamalassa.
Kiilon mukana uusi tukikausi hämmensi viljelijöitä ja siirsi investointeja. Myös karjatalouden ahdinko tuntuu ja viljan hintakin jäi alas. Viljaväki pärjäsi silti joten kuten, mutta kuluva kesä oli hankala ja se saattaa näkyä alkavan talven menekissä, Kiilo toteaa.
Kiilo uskoo kotimaisten maatalouskonevalmistajien pärjäävän kilpailussa, vaikka tuontikoneita tulee tarjolle koko ajan lisää. Kotimaan menekin laskua paikataan viennillä.
Kiilon mukaan Potilan myynti laski, mutta vienti paikkasi notkahdusta.
Viennin osuus kipusi kolmasosaan liikevaihdosta.
Pietarsaarelainen El-Ho on tehnyt kelpo tulosta vuodesta toiseen, eikä viime kausi ollut poikkeus. Kotimaassa tultiin hieman alaspäin, mutta vienti paikkasi, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Stig-Göran Forsman.
Forsman arvioi, että markkinatilanne pysyy aika tasaisena ensi vuonna. Viennin osuus on yli kaksi kolmasosaa ja yhtiö on menestynyt etenkin Aasian markkinoilla Etelä-Koreassa ja Japanissa.
Australiaan tehdään paluuta ja ovia availlaan Kanadaan, Forsman sanoo.
Stig-Göran Forsmanin mukaan suomalaisilla maatalouskoneilla ja toimijoilla on hyvä maine ulkomailla. Koneita pidetään kestävinä ja suomalaisia luotettavina ja rehellisinä.
”Toivottavasti viimeaikaiset kohut eivät ole heikentäneen imagoamme.”
Forsmanin mukaan tilanne on yhtä tukala myös ulkomaisilla konevalmistajilla. Maatalouskoneiden kysyntä on pudonnut Keski-Euroopassa viidenneksen ja alan jättiläiset Agco ja New Holland kertoivat peräti kolmanneksen pudotuksesta tammi-maaliskuussa.
Kylvökoneita valmistavan Tume-Agrin liikevaihto notkahti reilun neljänneksen, mutta tulos pysyi lähes ennallaan. Kotimaan ohella myös vienti kärsi Ukrainan kriisistä ja Venäjä-pakotteista, kertoo markkinointijohtaja Heikki Sola.
Sola ja toimitusjohtaja Harri Hyvönen Junkkarilta pohtivat kotimaisen maatalouskoneen imagoa ja sitä, että toisinaan tuontikone koetaan jotenkin paremmaksi.
Kotimaisissa tuotteissa valikoimia voi olla tuontikalustoa suppeampi, mutta laadussa ja kestävyydessä ei ole eroja ja jälkimarkkinointi kuten huolto ja varaosat ovat lähellä, kaksikko vakuuttaa.
”Emme halua kotimaisuuslisää, mutta toiveena on, että ostajat vilkaisisivat myös kotimaisia työkonevaihtoehtoja, kun investointeja harkitaan”, Sola ja Hyvönen sanovat.
Loimaalainen Dometal on hakenut kasvua viennistä. Viennin osuus hipoo jo puolta liikevaihdosta, sanoo toimitusjohtaja Mikko Mäkimattila Dometalilta. Liikevaihto kyettiin pitämään ennallaan viennin ansiosta.
Mäkimattilan mukaan vientimarkkinoilla pärjää, kun tuotteet ovat kunnossa ja kilpailukykyisiä. Viennin kautta saadaan myös arvokasta kokemusta koneiden käytöstä ja kestävyydestä.
Peltoa voi olla tuhansia hehtaareita, peltotiet ovat mitä sattuu ja kuljettajat ovat tilan työntekijöitä. Koneet joutuvat koville, ehkä kovemmille kuin kotimaassa.
Veikko Niittymaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
