Arkkitehti: Puurakentamisella myrkkyjä sisäilmaan
Arkkitehti Maria Nordin välttää biosideillä käsiteltyä puuta ja lastulevyä, josta haihtuu sisäilmaan formaldehydiä.
Maria Nordinin kotona on metalliset hyllyt. Lastulevyä hän ei kotiinsa kelpuuta, koska siitä haihtuu sisäilmaan formaldehydiä. Myös vanhan kivitalon seinät ovat myrkyttömät. Kuva: Kari SalonenKemikaalitutka-sivustoa ylläpitävä arkkitehti Maria Nordin on huolestunut rakennusmateriaalien sisältämistä kemikaaleista. Niistä harva valmistaja pukahtaa mitään.
Puutavara muun muassa käsitellään usein biosideillä, joilla torjutaan tuholaisia ja mikrobeja kuten bakteereita ja homesieniä.
”Ajatellaan että aineilla ehkäistään homeongelmia, päinvastoin. Sitten, kun se biosidilevy pääsee homehtumaan, niin se se vasta on myrkyllinen.”
Joidenkin teorioiden mukaan rakennusmateriaalien biosidit ovat osasyy uusien rakennusten sisäilmaongelmiin.
Nordinin mielestä homeongelmat pitäisi ratkaista hyvällä rakentamisella, eikä myrkyillä.
Tukes ei suosittele biosidien käyttöä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut vastikään tiedotteen biosidien haitoista. Viranomaisen mukaan antibakteerisia aineita tulisi käyttää vain, jos se on välttämätöntä.
"Antibakteerisilla aineilla käsiteltyjen tuotteiden käyttämisellä on epäilty mahdollisesti olevan vaikutusta antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen. Käsittelyssä käytetyt biosidiset aineet saattavat aiheuttaa myös allergioita tai muita terveysongelmia", tiedotteessa todetaan.
Biosidejä käytetään käsihuuhteiden lisäksi antibakteerisiksi mainostetuissa siivousvälineissä, leikkuulaudoissa, suihkuverhoissa, patjoissa ja tyynyissä, kengissä, pölypusseissa, urheilu- ja alusvaatteissa sekä jääkaapeissa.
Suunnitteilla kemikaaleja paljastava järjestö
Kuluttajien kannalta on ongelmallista, ettei Suomessa ole tahoa, joka systemaattisesti testaisi ja tutkisi tuotteita haitallisten kemikaalien varalta. Niiden bongailu on jäänyt bloggaajien harteille.
Tilanteen korjaamiseksi Nordin suunnittelee perustavansa tuotteita tutkivan kuluttajajärjestön. Tanskassa sellaiset kuulemma saavat rahoitusta valtiolta. Myös yritykset ja kansalaiset voisivat rahoittaa tuotetestausta.
Kenties järjestö voisi myös seuloa Euroopan kemikaaliviraston rekisteristä tietoa, mitkä tuotteet sisältävät haitta-aineita.
Viime viikolla yleisölle avautunut kemikaalirekisteri on tavalliselle pulliaiselle melko kankea käyttää.
Muokattu otsikkoa: lisätty tieto siitä, että näkemys on kyseisen arkkitehdin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




