”Sote-laista ei voi päättää ilman tietoa rahoituksesta”
Eduskunta ei voi päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaista, jos sen talousvaikutuksista kuntiin ei ole tietoa.
Tätä mieltä on Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen. Hän ei ole kuitenkaan kuka tahansa kunnanjohtaja, vaan kuntien taloudesta väitellyt oikeustieteen tohtori.
Väitöskirjan tulos oli vuosi sitten, että perustuslakiin pitää kirjata kuntien rahoitusperiaatetta koskeva pykälä. Nyt asia on muotoiltu liian ympäripyöreästi.
”Esimerkiksi asiaan velvoittavaa Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa ei Suomessa noudateta, vaikka se on otettu osaksi lainsäädäntöä”, Matikainen moittii.
Rahoitusperiaate tarkoittaa sitä, että valtion tulee antaa myös rahat, jos se määrää kunnille lakisääteisiä tehtäviä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sote-lain perustuslaillisuuteen kuntien tehtävien ja rahoituksen osalta ensi viikolla.
Matikaisen mielestä valiokunnan tulisi kuitenkin odottaa, että monikanavarahoitusta pohtiva työryhmä saa työnsä valmiiksi tämän kuun lopussa.
”Vaihtoehtona on uusi lausunto, kun talousvaikutukset kuntiin ovat tiedossa. Lakivaliokunta on edellyttänyt, että uusia lakeja säädettäessä niiden talousvaikutukset ovat tiedossa. Nyt ne eivät ole, joten lain säätäminen on kyseenalaista”, Matikainen sanoo.
Tämän eduskunnan takaraja uusille laeille on 13. maaliskuuta, joten asialla on kiire.
Alustavat sote-laskelmat tarkoittaisivat kunnille plus miinus 400 euron lisämenoa tai -tuloa asukasta kohden. Janakkalassa on 17 000 asukasta ja veroprosentti 20,50. Alustavien laskelmien mukaan lisälaskua tulisi 2,2 miljoonaa euroa, joka vaikuttaisi kuntaveroon reilut kaksi prosenttiyksikköä.
”Tarkkaa vaikutusta emme tiedä, koska lopullisia laskelmia ei ole käytettävissä. Mutta on väärin, että palvelunsa hyvin ja edullisesti hoitaneet joutuvat maksajiksi.”
Samaa viestiä on vienyt eduskuntaan ja ministereille iso joukko tunnettuja professoreja.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
