Mitkä maakunnat saavat tahtonsa läpi? Ministerivaliokunta jakaa 1,5 miljardin aluekehitysrahat syyskuun loppuun mennessä, maakuntajohtajien kahden vuoden neuvottelut jäivät tuloksettomiksi

EU:n aluekehitysrahoja jaetaan maakunnissa esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen usein yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta. Etelä-Savossa Savonlinnassa aluekehitysrahalla on kehitetty kuitulaboratorio (oikea kuva) selluteollisuuden tarpeisiin. Pohjois-Pohjanmaalla rakennerastoista on tuettu pk-yritysten innovaatioaloitteita ja Oulun yliopiston hankkeita. Kehittynyttä aluetta edustava Uusimaa on EU-jaossa oma kehyksensä. Kuva: Kari Savolainen, Antti Varonen, Metsä Group

Maakuntajohtajien viimeinenkin yritys sopia seuraavan kauden noin 1,5 miljardin euron aluekehitysrahoista epäonnistui. 18 maakunnan maakuntajohtajat ja rahanjakoa valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö kokoontuivat viime viikon torstaina 9. syyskuuta vielä kerran elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kokoon kutsumana.

Maakuntajohtajat ovat viimeiset kaksi vuotta neuvotelleet EU:n aluekehitysrahojen kauden 2021–2027 jaosta. Kukin maakunta pitää viimeiseen asti kiinni periaatteista ja tähänastisesta saannosta, joilla EU:n aluekehitysrahaston varoja (EAKR) sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoja Suomessa on jaettu EU-jäsenyyden alusta saakka.

Riita maakuntien välillä kulminoituu suuralueiden kesken: Uudenmaan sekä läntisten maakuntien ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välille.

Kansallista vastinrahaa on käytössä noin 200 miljoonaa euroa edellistä rahoituskautta vähemmän. Lisää rahaa maakuntien pöytään tuo EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus, JTF (Just Transition Fund). Siirtymärahaa tulee turvetuotannosta luopuville alueille noin 600 miljoonaa euroa.

Virkamiesvalmistelussa on käytetty tiettyjä aluekehityskriteerejä, joilla alkavan rahoituskauden varat maakunnille jaetaan. Kun päätös menee talouspoliittiselle ministerineuvostolle, päätös on täysin poliittinen.

MT:n tietojen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta tekee päätöksen rahanjaosta syyskuun loppuun mennessä tai viimeistään lokakuun alussa.

Kimurantin tilanteesta tekee, että lopulta käytettävät kriteerit kerrotaan vasta jälkikäteen. Maakuntajohtajatkaan eivät toistaiseksi tiedä, mikä ratkaisee.

Bkt per asukas -mittaria varmasti katsotaan jatkossakin, mutta järisyttäviä eroja ei bkt-eroissa enää MT:n saamien tietojen perusteella enää ole – Uuttamaata lukuun ottamatta.

Ovatko kehitys ja erot tasaantuneet? Se riippuu ihan siitä keneltä asiaa kysyy. Maakunnat lobbaavat omia kantojaan.

Nyt läntiset ja eteläiset maakunnat haluaisivat potista aiempaa enemmän. Perusteluna niillä on se, että alueelliset erot ovat tasoittuneet.

Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies korostaa, että maakunnissa on niin idässä, pohjoisessa, etelässä ja lännessäkin hyvin ja heikommin kehittyneitä maakuntia. Varakas etelä-länsi ja köyhä itä-pohjoinen mielikuva ei enää pidä paikkaansa.

"Bkt:ta ei voi syödä, se ei suoraan muutu työpaikoiksi, kun esimerkiksi kartonkia tehdään yhä enemmän entistä pienemmällä väellä."

Häkämies kaipaa moninaisempia kriteerejä:

"Juridista velvoitetta ei ole jakaa rahaa siten, että itä ja pohjoinen olisivat jotenkin etulyönnissä suhteessa etelään ja länteen – paitsi sen 30 euroa per asukas (harvaan asutun alueen erityisrahoitus). Se on kiveen hakattu", Häkämies kertoo.

Vertailuna hän tuo Varsinais-Suomen asukaskohtaisen saanto-osuuden – seitsemän euroa.

Häkämies toimi kiertävällä vuorollaan puheenjohtajana maakuntajohtajien viime viikon tapaamisessa.

"Rahasta on kysymys. Ja siitä, miten se jaetaan. Alueiden välinen vääntö perustui uuteen laskentaan, mutta ministeriö (tem) ei kertonut kriteerejä meillekään", raportoi Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen MT:lle.

Tehdyistä laskelmista tem on maakuntajohtajia matkan varrella kylläkin informoinut.

Jokaisen maakunnan luottamuselimet kuten maakuntahallitukset ovat linjanneet kantansa aluekehitysrahojen seuraavalle jakokaudelle. Maakuntajohtajat on pantu vartioimaan oman maakunnan etuja ja rahasaantoa.

"Puolustamme oman maakunnan etua", Etelä-Savon Mäkinen perustelee.

Samaa mieltä sekä Mäkisen että MT:n haastatteleman Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajan Pauli Harjun mukaan maakuntajohtajat olivat vain siitä, että "yksimielisiä he eivät ole rahanjaosta ja sen mahdollisesta muuttamisesta".

"Vastakkainasettelu on ollut vuodesta 2020", Etelä-Savon Mäkinen kertoo.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vannoi Iltalehden haastattelussa (IL 2.9.2021), että "etelä ei anna piiruakaan periksi".

Käsirysyä ei sentään ole syntynyt, vaikka kompromissi ei ole ollut lähelläkään:

"Henki kokouksessa oli hyvä", viittasi Pohjois-Pohjanmaan Harju viime viikon finaalikokoukseen.

Otsikkoa korjattu 17.9. kello 8.41: Vaihdettu ministerineuvosto ministerivaliokunnaksi.

Lue aiheesta lisää: Ministeri Lintilän linjausta kiistellyistä aluerahoista odotetaan alkuviikolla – maakunnat eivät löytäneet sopua

• Työ- ja elinkeinoministeriö johtaa Suomen kolmirahastoisen (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, JTF) Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman valmistelua vuosille 2021–2027.
• Ohjelmaan sisällytetään myös JTF-osio, joka tulee perustumaan maakuntien johdolla laadittaviin alueellisiin oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmiin. Näiden suunnitelmien laatiminen on käynnistynyt niillä 14 maakunnassa, joihin turvetuotannon väheneminen eniten vaikuttaa.
• Euroopan unioni lanseerasi uuden rahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) tammikuussa 2020, jolloin komissio antoi rahastoa koskevan ensimmäisen ehdotuksensa osana EU:n vihreän kehityksen kokonaisuutta.
• Suomen saama EU-rahoitus oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on arviolta noin 466 milj. euroa. Kansallinen osarahoitus on vähintään 30 prosenttia, joten JTF-kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2021–2027 olisi siten noin 664 miljoonaa euroa.