OP:n tuleva pääjohtaja: Kaupungistumista ei kannata jarruttaa

Kaupungistumista vastaan on turha taistella, Timo Ritakallio sanoo. "Mutta digitalisaatio mahdollistaa entistä paremmin asumisen maaseudulla, vaikka työpaikat ovatkin kasvukeskuksissa. Ratkaisevaa on, arvostavatko ihmiset kaupunkielämää ja palveluja lähellä vai edullisempaa ja väljempää asumista maalla lähellä luontoa." Kuva: Markku Vuorikari

Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakalliosta tulee OP-ryhmän pääjohtaja maaliskuun alussa.

"Ei ole hyppy tuntemattomaan", hän sanoo MT:lle. Mies on tehnyt pitkän uran tutussa pankissa, viimeksi 10 vuotta sitten Pohjola-pankin varatoimitusjohtajana. Isäkin oli osuuspankinjohtaja.

Ilmarisessa tehtäviin kuului sijoittaa tuottavasti lakisääteisiä rahoja, mutta hypyn kohde on isossa murroksessa.

"Uudet haasteet kiehtovat. Toimiala on isossa murroksessa, mutta OP on vahvassa kunnossa. Lisäksi pankkiryhmällä on strategia, jonka mukaan laajennetaan uusille alueille", Ritakallio, 55, sanoo.

OP onkin rönsyillyt sairaaloihin ja autonvuokraukseen.

"Ihan aluksi haluan perehtyä siihen, millä perusteella valinnat on tehty ja missä mennään niiden toteuttamisessa. Se on pääjohtajan homma."

Tuloksia vaativana johtajana tunnettu Ritakallio johtaa myös Suomen Olympiakomiteaa.

Perinteinen pankki- ja vakuutustoiminta on OP-ryhmässä vielä vahvaa, mutta sitä haastavat pian maksuliikenteen vapautuminen, kilpailu, digitalisaatio, pienet nettipankit ja isot Applet, Facebookit ja Googlet.

Tulosta tehdään jo yhä enemmän palkkiobisneksellä.

Ritakallio uskoo, että OP-ryhmä pärjää, mutta nykyisen konttoriverkoston säilymistä hän ei lupaa.

"OP-ryhmä on aina kyennyt muuttumaan. Sen juuret ovat maalla, ja se tuli kaupunkeihin asiakkaidensa muuttaessa sinne. Jos asiakkaat haluavat käyttää digitaalisia palveluita, konttori tulee tarpeettomaksi ja häviää. Mutta OP-ryhmä on historiallisesti ollut se, jolla viimeisenä on konttoreita."

Ritakallio uskoo, että perinteiset toimijat pärjäävät, koska ihmiset luottavat niihin asioidensa ja tietojensa hoidossa. Samaan aikaan pitää kuitenkin pystyä muuttumaan ja olla kannattava.

Kaupungistuminen on Ritakallion mielestä ajan ilmiö ja "on vaikea nähdä että se pysähtyisi".

Voisiko OP-ryhmällä on joku rooli kehityksen hidastamisessa? Suomen talouskasvuhan tulee paljolti maakunnista ja OP on siellä iso rahoittaja.

"Mitään tällaista megatrendimäistä kehityskulkua ei voi eikä kannata yrittää keinotekoisesti estää tai jarruttaa, vaan miettiä, miten huolehditaan mahdollisimman hyvin jäljelle jäävän elinvoimasta. Pidän isona yhteiskunnallisena asiana, että Suomi on laajasti asuttu, vaikka siihen liittyykin vähän kalliimpi infrastruktuurin ylläpitäminen", Vampulassa syntynyt Ritakallio sanoo viitaten maa- ja metsätalouteen sekä turvallisuuspolitiikkaan.

"Näen tosi hienona, että esimerkiksi Huittisissa nuoret maanviljelijät ovat aktiivisesti kehittäneet toimintaansa ja ovat tosi elinkelpoisia, on sikatiloja ja muuta."

Ritakallion vaimon veljellä on Huittisissa "vapaiden possujen" sikatila.

Kilpailuvirastossa on kesken Sampo-konserniin kuuluvan If-vakuutusyhtiön selvityspyyntö siitä, että OP-ryhmä on kytkenyt yhteen pankki- ja vakuutuspalvelut ja sallii maksamisen bonuksilla.

"Olen tässä täysin julkisen tiedon varassa ja väärä henkilö vastaamaan. Mutta osuustoiminnan ydin ja perusidea on, että aikaansaatu etu tulee omistaja-asiakkaille. Minusta tämä on yksiselitteinen asia. Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mutta osuuskunnan taloudellista etua omistaja-asiakkaille. Molemmat yhtiömuodot ovat tarpeellisia tulevaisuudessakin."

Suomalaisille Ritakallio opettaisi kaikilla kouluasteilla taloutta, jotta ihmiset oppisivat hoitamaan raha-asioitaan.

"Kun säästää muutaman kympin kuukaudessa säästää osakkeisiin, tuotot ovat aikavälillä valtavia."

Hän säilyttäisi asunnon myyntivoiton verovapauden, sillä se ei ole liikkuvuuden este.

"Jos kotitalous haluaa hoitaa talouttaan hyvin ja nähdä siihen myös vaivaa, se on ansainnut sen."

Uusi rönsyvinkki: OP-ryhmän oma talouskoulu vauvasta vaariin?

"Jaa, tämä on hyvä idea, täytyypä pohtia. Asia on oikeasti tärkeä."

Ilmarinen on sijoittanut eläkevaroja perusinfraan, kuten Fingridiin, Eleniaan, Kotka-Koskenkylä-moottoritiehen ja kaapeliyhtiö Ciniaan. Omistusosuus metsärahasto Tornatorissa nousee Etera-fuusion myötä yli 20 prosenttiin.

OP-ryhmän laajentamiseen sijoitustoimintaan Ritakallio suhtautuu kuitenkin varoen.

"Se ei ole ensimmäinen tehtävä, vaan tehdä omistaja-asiakkaille taloudellista menestystä."

Vielä tänä vuonna Ritakallio yhdistää Ilmarisen ja Eteran. Tiedossa lienee yt-neuvotteluja, sillä kahdessa eläkeyhtiössä on päällekkäisyyksiä ja tavoitteena 20 miljoonan euron säästöt. Yli 80 prosenttia kuluista on henkilöstö- ja IT-kuluja.

Uuteen yhtiöön tulee 1,1 miljoonan suomalaisen eläketurva. OP-ryhmässä taas on 1,7 miljoonaa omistajaa ja nelisen miljoonaa asiakasta. Samalla Ritakallion alaisten määrä 15-kertaistuu.

Isommat kengät näkyvät myös palkassa. Ritakallion peruspalkka Ilmarisessa on 40 000 euroa kuukaudessa ja kokonaisvuositulot yli 700 000 euroa, mutta OP:n nykyinen pääjohtaja Reijo Karhinen saa lehtitietojen mukaan 1,6 miljoonaa euroa.