Tästä eivät asunnot enää pienene: Kerrostaloasuntojen koko on lähtenyt jo kasvuun

Rakennusliike YIT rakentaa Jyväskylän Savelaan 7-kerroksisia kerrostaloja. Kerrostaloon ei tule aivan pieniä asuntoja lainkaan, vaan pienin on 32,5-neliöinen yksiö. Kuva: Petteri Kivimäki

Maalari Marjo Turunen viimeistelee portaiden maalausta Jyväskylään valmistuvassa kerrostalossa. 

Rakennusteollisuuden toimitus­johtaja Aleksi Randell puhuu tuotantotason normalisoitumisesta. Kysynnän romahtaminen ei ole näköpiirissä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kuva: Jukka Pasonen

Viime vuosien rivakan rakennustahdin aikana uusien kerrostaloasuntojen koko kutistui.

Nykyisin rakennuslupia myönnetään kerrostaloihin, joissa asuntoa kohden on keski­määrin 45 neliötä huoneisto­alaa. Vielä vuonna 2012 vastaava lukema oli 58.

Kesän aikana tiivis asuminen nousi puheenaiheeksi.

Esimerkiksi Asunto Oy Jyväskylän Vehkapiha nousee Jyväskylän Savelaan. Kerrostaloon ei tule aivan pieniä asuntoja lainkaan, vaan pienin on 32,5-neliöinen yksiö.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell ei lähtisi suitsimaan rakennuttajia sääntelyllä.

”Luulen, että sääntelemällä tätä asiaa ei ratkaista, eikä varsinkaan niin, että se pitäisi hinnat kurissa”, Randell toteaa.

Toisaalta rakennuslupa­hakemuksista on jo saatu viitteitä asuntokoon pohjan saavuttamisesta, RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi.

Pieniä asuntoja ovat ostaneet erityisesti sijoittajat, ja kaksi kolmasosaa kerrostalo­kohteista valmistuu vuokra-­asunnoiksi.

Nyt asuntorakentamisen kasvua vetänyt iso kiinnostus asuntosijoituksiin on taitekohdassa.

Pakarisen mukaan runsas tarjonnan kasvu vuokramarkkinoilla viime vuosina ja mahdollinen korkojen nousemisen uhka heikentävät sijoitus­halukkuutta.

Jos omistusasuntojen suhteellinen osuus uudistuotannosta jälleen kasvaa, voi muutos näkyä jälleen hiukan suurempina asuntoina.

”Tuotannon rakenteen muutos kohti pienempiä kerrostalo­asuntoja on ollut aika iso. Jos sijoittajakysyntä nyt vähän hiipuu, on mielenkiintoista nähdä, muuttuuko tuotannon rakenne, kun asunnot menevät enemmän kotitalouksiin eivätkä sijoittajille”, Pakarinen toteaa.

Ensi vuodelle ennakoidaan noin 40 000 asunnon rakenta­misen aloitusta. Vielä tänä vuonna aloituksia on 44 000.

Rakennusteollisuudessa puhutaan tuotantotason normalisoitumisesta.

Randellin mukaan kysynnän romahtaminen ei ole näkö­piirissä.

Hän muistuttaa, että rakennusteollisuus veti Suomen kasvua usean vuoden ajan.

”Vasta nyt yleinen talouden kasvu on ylittämässä rakennusteollisuuden. Yleensä rakennus­teollisuus tulee jälkisyklisesti muun kasvun perässä”, Randell sanoo. Hän kuvaa tilannetta jossain määrin poikkeukselliseksi.

Ruuhka-aikoina alalla pelättiin ylikuumentumistakin. Sitä, eli esimerkiksi hintojen lähtemistä kovaan nousuun ja aiottujen hankkeiden viivästymistä suuressa määrässä työntekijäpulan takia, ei Randellin mukaan tapahtunut.

”Kun resursseista ja tekijöistä alkaa olla pula, keskustelu ylikuumentumisesta käynnistyy. Voisi kuitenkin sanoa, että tämän korkeasuhdanteen aikana tekijät on onnistuttu löytämään”, Randell toteaa.

”Toki tuotantopanosten hinnat ovat lähteneet kasvuun, ja varmasti kaikki rakennusmiehet ympäri Suomen ovat täystyöllistettyjä.”

Alueelliset erot nousevat myös esiin, kun rakentamisen korkeasuhdanne tasaantuu.

Kysyntä tulee ensin täyteen pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla, Randell tiivistää.

Eriytyminen näkyy esimerkiksi uusien omakotitalojen määrässä.

Isoimpien kaupunkien tuntumaan niitä vielä nousee, mutta valtaosassa Suomea kysyntä on noususuhdanteenkin aikana pysynyt verrattain matalana.

”Suomessa on noin 150–200 kuntaa, joissa reilu kymmenen vuotta sitten tehtiin 40–50 uutta omakotitaloa vuodessa. Nyt niissä tehdään hädin tuskin viidestä kymmeneen”, Pakarinen toteaa.