Nuori demarivaikuttaja pienen maalaiskunnan johtajana: "Sote-uudistus tuo maaseutukunnille kovat ajat"
Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on huolissaan pienten kuntien asemasta maakuntauudistuksen myllerryksessä.
29-vuotias Eero Vainio aloitti kesällä työnsä Petäjävedellä. Hän on Suomen toiseksi nuorin kunnanjohtaja. Taustalla Petäjäveden vanha kirkko, joka on Unescon maailmanperintökohde.Lahdesta lähtöisin oleva Eero Vainio, 29, aloitti kesällä hieman yli 4 000 asukkaan Petäjäveden kunnanjohtajana.
Työtä nuorella kunnanisällä onkin heti riittänyt, sillä Suomen hallintorakenteet ovat historiallisessa murroksessa.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakuntauudistus herättää kuitenkin enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Vainio kertoo olevansa huolissaan pienten kuntien puolesta.
”Saako esimerkiksi Petäjävesi yhtään edustajaa vaaleissa läpi tulevaan maakuntavaltuustoon? On selvää, että maakuntien keskuskaupungit dominoivat vaaleissa ja sitä kautta maakuntien päätöksenteossa”, Vainio pohtii.
Petäjävedeltä on 35 kilometriä Keski-Suomen maakuntakeskukseen ja ylivoimaisesti suurimpaan kaupunkiin, 137 000 asukkaan Jyväskylään.
Vainio löytää maakuntakeskuksen läheisyydestä paljon myönteistäkin.
”Kun Jyväskylä kasvaa, säteilee vaikutus laajemmalle ja myös Petäjävesi hyötyy.”
Pienten kuntien päätösvallan lisäksi kunnanjohtaja on huolissaan jatkuvasti kiristyvästä kuntataloudesta.
”Kun uudet sote-alueet aloittavat, lankeaa Petäjävedelle 800 000 euron suuruiset vuosittaiset sopeutustoimet. Tämä johtuu valtionosuus- ja yhteisöveroleikkauksista. Kunnille ja varsinkin pienille maaseutukunnille on luvassa kovat ajat.”
Vahvuuksina yhteisöllisyys ja ketterä organisaatio
Haasteiden keskellä Vainio näkee myös mahdollisuuksia.
”Pienen kunnan suuria vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja ketterä organisaatio. Olen työskennellyt suurten kaupunkien hallinnossa, ja asiat tapahtuvat niissä paljon kankeammin.”
Järvi-Suomen matkailu on kunnanjohtajan mielestä vielä puuhastelua.
”Jos ajatellaan laajemmin Päijänne–Keitele-akselia, niin Lahdesta Pihtiputaalle voisi koko matkalla ottaa enemmän irti mahtavista järvistä ja toisaalta koko tästä seudusta. Mallia alueen markkinointiin voisi ottaa vaikka Lapista.”
Petäjäveden ylpeyttä, Unescon maailmanperintökohteeksi hyväksyttyä vanhaa kirkkoa Vainio haluaa hyödyntää nykyistä enemmän.
Hän haluaa myös rakennuttaa kerrostalon Petäjäveden keskustaan.
”Kun ikäihmiset muuttavat kyliltä taajamaan lähemmäs palveluita, on esteettömyys tärkeä asia. Kerrostaloasuminen voisi antaa vanheneville kuntalaisille paljon.”
Valtakunnanpolitiikasta maaseutukunnan ohjaksiin
Vainio on valmistunut maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan kunta- ja aluejohtaminen. Mies toimi aiemmin SDP:n varapuheenjohtajana. Hänestä puhuttiin demaripuolueen nousevana kykynä.
Seinäjoen puoluekokouksessa kesällä 2014 tuli kuitenkin paha takaisku, kun Vainio putosi puoluejohdosta.
”Se oli itsetutkiskelun paikka. Tulin siihen tulokseen, että henkinen kehitys politiikassa ei etene. Uusi polku löytyi kuntapuolelta.”
Vaikka valtakunnantason poliittinen ura nousi ainakin toistaiseksi pystyyn, Vainiota ei harmita.
Hän kertoo viihtyvänsä Petäjäveden peräsimessä.
”Olen haaveillut kauan siitä, että saisin työskennellä kunnanjohtajana.”
”Tämä on valtavan monipuolinen ja kiinnostava työ”, Vainio kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
