Vierailija Itselle ensin
Nuori nainen astuu kaupan ovesta ja sytyttää tupakan. Teen vaalikampanjaa pihalla ja tarjoan esitettä. Nainen kävelee välinpitämättömästi autolleen ja ilmoittaa äänekkäästi, että itselle ensin ja sitten vasta muille, jos jotain jää.
Kommentti ei varsinaisesti yllättänyt, sillä itsekkyydestä on tullut aiempaa sallitumpaa. Ei se varsinaisesti uutta ole Suomessa, mutta talouden alamäki, kotimaan vaikeudet ja nouseva populismi ruokkivat eristäytymistä muusta maailmasta.
Kukaan ei ole maailmassa yksin ja vastaa vain omista asioistaan. Olemme entistä riippuvaisempia toistemme tekemisistä ja tekemättä jättämisestä. Rooman klubin raportti 1972 havahdutti meidät luonnonvarojen rajallisuuteen ja lämpeneminen ilmastonmuutoksen rajuun uhkaan. Nälkä, sodat ja työn puute ajavat nyt afrikkalaisia nuoria miehiä Eurooppaan.
Olemme osa ongelmaa ja toivottavasti myös osa ratkaisua. Globaali vastuu johti toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien perustamiseen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi viisitoista vuotta siitä, kun maailman valtiot sopivat erityisistä vuosituhattavoitteista. Valtioiden ja erilaisten kehitysjärjestöjen toimet tuli keskittää kahdeksan asetetun kokonaisuuden edistämiseen.
Julkisessa keskustelussa tätä työtä on Suomessakin kritisoitu voimalla. Politiikassa äänekkäimpiä ovat olleet perussuomalaiset, mutta myös suurlähettiläs Matti Luostarinen julkaisi talvella erittäin kärjekkään kirjan Kehitysyhteistyön kirous. Molempien viesti on ollut, että maailmantalous kyllä tasapainottaa kehityseronsa, kunhan vääristymiä oikaistaan ja pelisäännöistä pidetään kiinni.
Erityisesti takavuosina kehitysyhteistyötä vaivasikin idealismi ja epäjohdonmukaisuus. Ne johtivat myös täysin epäonnistuneisiin hankkeisiin ja joskus ruokkivat kohdemaan korruptiota ja huonoa hallintoa. Ongelmat ovat tuskin kaikki poistuneet, mutta turhaksi tavoitteellista YK-politiikkaa ei voi hyvällä omallatunnolla leimata.
Noista YK:n viidentoista vuoden tavoitteista lähes kaikki ovat lähellä toteutumistaan. Äärimmäisessä köyhyydessä ja nälässä elävien määrän puolittaminen on edennyt hyvin. Tässä Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten valtioiden talouskasvu on keskeistä, mutta se ei kuittaa edistymistä. Itsestään selvää ei ole ollut sekään, että yhdeksän kymmenestä maailman lapsesta pääsee nyt peruskoulutukseen – toisin kuin vielä ennen vuosituhannen vaihdetta.
Nälkä ja terveys ovat kehityserojen kipukohdat. Vielä 1990-luvun alussa noin miljardi ihmistä kärsi aliravitsemuksesta päivittäin. Tänään nälkä riepoo arviolta 800 miljoonaa ihmistä. Saavutuksen arvon ymmärtää paremmin, kun ynnää, että samana aikana maailman väkiluku on kasvanut viidestä miljardista yli seitsemään miljardiin. Kiperintä on nälästä johtuva lapsikuolleisuus: vuosittain yhä 150 miljoonaa lasta kuolee alle viisivuotiaana, useimmiten nälkään ja heikkoon yleisterveyteen.
Saharan eteläpuolinen Afrikka on selvästi perässä muuta maailmaa. Koko mantereen väkiluvun arvellaan vielä tuplaantuvan 2 miljardiin parissakymmenessä vuodessa. Se ei voi olla koskettamatta Eurooppaa, vanhaa siirtomaaisäntää.
Etiopia on yksi suomalaisen rahoituksen kohdemaista. Siellä syntyvyys kasvoi räjähdysmäisesti takavuosina. Maanviljelyyn, maanomistukseen, koulutukseen ja seksuaaliterveyteen liittyvillä toimilla naisten lapsilukua on saatu käännettyä alaspäin. Tämä olisi tuskin tapahtunut odottelemalla markkinatalouden näkymättömän käden ohjausta – tuskin ainakaan tässä ajassa ja hallitusti.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi odotetusti kehitysvaroja. Säästöt ovat ymmärrettäviä mutta rajuja. Vähemmälle huomiolle jää, että hallitus myös siirtää kehitystyön painopistettä suomalaisilta järjestöiltä Finfundin rahoittamille yrityksille.
En tuomitse sitä etukäteen. Hankalaa on se, että järjestöt osaavat nyt asiansa ja keräävät verovarojen lisäksi huomattavan määrän yksityistä rahoitusta hankkeisiin. Onnistumisia tarvitaan, sillä YK asettaa jo uusia tavoitteita.
Kohteena on esimerkiksi kuluttamisen vähentäminen. Se tulee jokaisen kukkarolle.
Timo Kaunisto
alastarolainen
talonpoika
timo.kaunisto63
@gmail.com
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
