Rehn varoitti Suomea sukelluksesta
Vaikka viime vuosi oli edellisvuotta valoisampi, kuntien taloushaasteet jatkuvat. EU-komissio kiirehtii hallituksen uudistuksia, jotta emme ajaudu kriisiin.
Näin varoitteli EU:n talousasioista vastaava komissaari Olli Rehn (kesk.) kuntapäättäjiä Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.
”Muut ovat korjanneet kurssiaan, mutta Suomi on jatkanut vanhalla urallaan. Julkistalouden tasapainottaminen on kesken ja kilpailukyky on jäänyt jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaistamme, Saksasta ja Ruotsista. Uudistuksilla alkaa olla kiire”, Rehn sanoi.
Hänen mukaansa haasteet tulevat pitkälti valtiotalouden kautta. Suomi pärjäsi eurokriisissä muita maita paremmin, koska sen talous kulki eri vaiheessa kuin muut.
”Nyt olemme matkalla samaan kuoppaan kuin Kreikka ja Espanja aiemmin ja Italia ja Ranska pian, ellei mitään tehdä.”
Rehn kertoi patistelleensa Suomen hallitusta muutoksiin ja kiirehtii edelleen rakenteellisia uudistuksia: jos ei pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyysvajetta tai sitten julkista taloutta lyhyellä aikavälillä kuntoon, Suomelta menee uskottavuus.
Rehnin mukaan Suomella on 4,5 miljardin euron kurominen: kolme miljardia siksi, että hallitus haluaa kääntää velkasuhteen laskuun. Loput tulevat jäsenmaiden sopimasta 0,5 prosentin alijäämätavoitteesta, josta Suomi on lipeämässä jo tänä vuonna.
Rehnin mielestä Suomen pitäisi muun muassa tehdä eläkeuudistus ja parantaa tuottavuutta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Hallitus on rakennepaketissaan lisännyt kuntien vastuuta säästöistä. Kuntapäättäjien niskaan on siten kasattu melkoinen vastuu Suomen julkisen talouden vakauttamisesta.”
Rehn ei neuvonut, kuinka se tehdään.
”Olennaista on, että kuntien tehtävien ja niiltä vaadittavien palvelujen normien tulee olla sopusoinnussa kuntataloutta koskevien vaatimusten kanssa. Tehtävät olkoot rahkeiden mukaan.”
Rehnin mukaan uusien EU-romahdusten vaara on nyt ohi, koska sääntöjä on tiukennettu. Niistä olisi pitänyt sopia jo aiemmin.
”Oltiin liian sinisilmäisiä, minkä seurauksena kymmenet miljoonat ovat menettäneet työpaikkansa, säästönsä ja ison osan hyvinvoinnistaan.”
Suomen kilpailukykyä hän parantaisi purkamalla yrittämisen pullonkauloja, kannustamalla työn tekemistä, huolehtimalla pk-yritysten rahoituksesta, kehittämällä vapaakauppaa ja lisäämällä vihreää kasvua.
Kuntien päärahoittaja Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio muistutti, ettei hallituksen tavoite säilyttää Suomella kolmen A:n luottoluokitus ole tuulesta temmattu: jos yksikin A tipahtaa, kuntienkin rahan hinta nousee, ainakin teoriassa.
Kunnilla on edessään muutenkin mittavia menoja: pelkästään rakennusten korjausvelkaa on viiden miljardin edestä ja investoidakin pitäisi, kun muuttoliike jatkuu, omaa työtä pitää yhtiöittää ja lainankorot ja marginaalit voivat nousta ja lainalaitosten määrä vähentynyt.
”Haasteita on teilläkin”, Averio sanoi sadoille kuntapäättäjille.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistutti myös onnistumisesta.
”Tilinpäätöstiedot viime vuodelta osoittavat, että kunnissa on kyetty säästämään, tehostamaan ja kertaerien kanssa kuntatalous on saatu lähes tasapainoon.”
”Se on hieno saavutus, kun valtionosuuksia leikattiin samalla 800 miljoonaa euroa.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
