Vesijättömaiden omistuksessa paljon epäselvyyksiä: Omaksi luultu tukkimetsä voi siirtyä korvauksetta toiselle

Ari Tikkasen mukaan kasvatusmetsää Kuopion Viitasaaressa, Onkiveden rannoilla on luultu omaksi, harvennettu ja lannoitettu. Kuva: Pentti Vänskä

Maanmittauslaitos määrittelee lähivuosina omistajan noin 200 erilliselle vesijättöpalstalle.

Erilliset vesijätöt ovat maa-alueita, jotka ovat muodostuneet, kun ihminen on kuivattanut vesistöä.

Niiden omistusten epäselvyyksien taustalla on satoja vuosia vanha lainsäädäntö.

1700-luvulta 1900-luvun alkuun järvien laskuun osallistuneet lapiomiehet saivat palkinnoksi osuuden uudesta, rannasta paljastuneesta maa-alueesta. Monella järvellä maanmittarit jakoivat palstat lapiomiehille.

Lapinlahden ja Kuopion alueella lainehtivan Onkiveden pintaa laskettiin 1850-luvulla.

Maanmittausinsinööri Jukka Rissasen mukaan Onkivesi on erityistapaus, koska suurin osa rannoista jäi jakamatta. Lapiomiehet tai heidän jälkeläisensä eivät ole myöskään aktiivisesti vaatineet vesijättöjä itselleen.

Siksi maanomistajille voi tulla yllätyksiä, kuten Ari Tikkaselle. Tikkasen kuolinpesän maatila omistaa runsaasti maata Viitasaaressa, Onkiveden rannoilla.

Hänen mukaansa kiinteistörekisterissä on näkynyt 80 vuotta, että tila omistaa rannat.

Rissasen mukaan kiinteistörekisterikarttaan ei voi täysin luottaa. Jos alueella ei ole tehty maanmittaustoimituksia tai gps-mittauksia vähään aikaan, tieto kiinteistöjen rajoista voi olla epätarkkaa.

Tilan rajan ja järven välissä voi Rissasen mukaan olla piiloyksikkö.

"Jos luulee omistavansa maan nykyiseen vesirajaan asti, välissä voi olla omistusta, mikä ei kuulu tilaan."

Tilan osakas Tikkanen pelkää, että rannan vesijätöt siirtyvät nyt toiselle omistajalle, korvauksetta.

"Suurin osa on piisaminpesäkköä ja korteikkoa, mutta seassa on myös kasvatusmetsää, jota on luultu omaksi, harvennettu ja lannoitettu", kertoo Tikkanen.

"Tuska on suurta, jos nyt menetämme tuhansien eurojen arvoisen omaisuuden."