Pihkasalvan ja tervan ainekset löytyvät kotimetsästä
Venejärvessä pihkan keräystä varten on perinteisesti kuusen kylkeen tehty pilkkoja kirveellä. ”Aina kun pihkaa kerätään, aukaistaan laitaa hieman lisää, jotta seuraavalla kerrallakin pihkaa tulee”, Timo Kyrö neuvoo. Janne Koskenniemi Kuva: Viestilehtien arkistoKOLARI (MT)
Kolarin Venejärvellä asuvalle Timo Kyrölle on siirtynyt pihkasalvan ja kotisaippuan teon taito perintönä edellisiltä sukupolvilta.
Raaka-aineiden kerääminen ja lopullisen tuotteen valmistaminen käsityönä vaatii aikaa ja vaivaa. Jos tarvetta on, laittaa eläkkeellä oleva Kyrö pihkan lämpenemään.
Kuusen pihka estää haavojen tulehtumista. ”Ennen pihkasalvaa osattiin tehdä joka kylässä”, kertoo Kyrö.
Kyrö oppi taidon äidiltään, joka aikoinaan hoiti amputoitua jalkaansa pihkasalvalla.
Pihkasalva sai Lääkelaitoksen hyväksynnän luonnonhoitomenetelmänä vuonna 2008.
”Kaupallistettua pihkasalvaa tehdään hieman eri reseptillä kuin tätä perinteistä. Esimerkiksi minä laitan voiteeseeni 30 prosenttia pihkaa, kun kaupallistetussa salvassa sitä on vain 10 prosenttia.”
Pihkan keräys onnistuu hyvin kourutaltalla ja pienellä kirveellä. ”Aina kun pihkaa kerätään, aukaistaan laitaa hieman lisää”, neuvoo Kyrö.
Pihkaa voi kerätä metsänomistajan suostumuksella.
”Pihkaa tulee puusta vajaa 50 grammaa vuodessa. Sitä sopii kerätä joka viides vuosi. 60–70-vuotias puu on parhaassa tuotosiässä.”
Koemielessä ympäri Lappia on kerätty myös männynpihkaa.
”Männystä tuli hieman enemmän pihkaa ainakin Venejärvellä. Sillä ei ole parantavaa vaikutusta, vaan sitä käytetään kosmetiikkatuotteisiin.”
Kyrön menetelmällä pihkasalvan teko vaatii kaksi keitosta.
Rasva muuttaa pihkan koostumusta voidemaisemmaksi. ”Rasvana käytettiin entisaikaan oman lehmän maidosta kirnuttua voita tai sian ihraa.”
Roskat Kyrö siivilöi kankaan läpi.
Pihkavoiteen valmistukseen raakapihkasta menee Kyröllä aikaa 5–6 tuntia.
Kotisaippuaan tarvittavaa lipeää saadaan koivupuun tuhkasta. ”Mieluiten tuohettomasta.”
Lisäksi saippuan tekoon tarvitaan rasvaa ja suolaa.
”Esimerkiksi hajuheinästä saa tuoksuja mukaan. Luonnon kasveja voi käyttää myös saippuan värjäämiseen.”
Tervasaippuaa on käytetty parantamaan ihottumia.
Venejärvellä on poltettu tervahautaa monena kesänä vielä viime aikoinakin.
Kyrö arvioi, että viiden kuution tervahaudasta saadaan sata litraa tervaa.
”Tervaa saadaan parhaiten tuulen kaatamien mäntypuiden kannoista. Kanto on voinut olla maassa 60–70 vuottakin. Ei haittaa, vaikka sammal olisi kasvanut päälle. Jos kanto muuten on terve, siitä saa tervaa.”
Puiden päälle kasataan kunttaa ja viimeisenä pintaan laitetaan multaa. ”Haudan täytyy kyteä, se ei saa palaa avotulena.”
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
