Parsinavetan olosuhteet paranevatreilusti huokeillakin muutoksilla
Yksi navetta tai yhdenlainen mielikuva ei enää kerro paljonkaan Suomen parsinavettojen tilasta.
”Erot navettojen välillä ovat valtavia. Joukossa on supermoderneja, pitkälle koneellistettuja navettoja sekä jäähdyttelijöiden vanhoja parsinavettoja, joihin ei enää haluta satsata”, Valion neuvontaeläinlääkäri Laura Kulkas sanoo.
Hän toivoo, että niilläkin tiloilla, joilla luopuminen siintää muutaman vuoden päässä, jaksettaisiin vielä tarttua toimeen.
Pienillä muutoksilla voidaan kohentaa merkittävästi sekä karjan oloja että omistajien viihtyvyyttä työssään.
”Aina kannattaa parantaa vähän. Esimerkiksi parsien vaihto on mahdollista toteuttaa edullisesti. Parsia voi tarvittaessa pidentää lantaritilän päälle ulottuvilla kumimatoilla. Keinoja keksii kyllä, kunhan saa kipinän aloittaa.”
Kulkkaan mukaan niskapuomi- ja lapatukiparret ovat huomattavasti länkiä eläinystävällisempi ratkaisu.
Paljon parsinavetoissa on jo tapahtunutkin.
Esimerkiksi kytkylaitteet ovat väljentyneet ja parsia on pidennetty lehmien koon kasvettua.
”Likaisuus ja liian lyhyet parret ovat olleet tyypillisiä vanhojen parsinavettojen ongelmia. Liian tiukat kytkyet estävät lehmän luontaisen liikeradan ylösnousussa”, Kulkas sanoo.
Nykyään lehmien alla on yhä useammin joko kumimatto tai pehmeä parsipeti. Myös ruokintatekniikka on kehittynyt paljon ja juomakuppien riittävään tehoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.
”Monissa parsinavetoissa lehmät voivat hyvin monella tavalla”, Kulkas sanoo.
Hänen mielestään uusia parsinavettoja ei silti pitäisi enää rakentaa. Paras vaihtoehto on väljä, hyvä pihatto, josta lehmät pääsevät myös ulkoilemaan.
Parsinavettaa ja pihattoa verrattaessa kynnyskysymys on, kuinka paljon painoa vapaudelle asetetaan.
”Mitä vanhemmaksi tulen, sitä oudommalta on alkanut tuntua pitää eläimiä päästään kiinni. Tavalla on kuitenkin historiallinen tausta, ja sille täytyy antaa aikaa hävitä.”
Kulkas muistuttaa, että parsinavetasta pihattoon siirtymisen ei aina tarvitse olla miljoonainvestointi.
Navetan voi muokata parresta pihatoksi myös vaiheittain ja edullisesti.
”Ensin voi ottaa käyttöön kylmän makuuhallin, josta lehmät käytetään lypsyllä lämpimässä navetassa.”
Makuuhalliksi käy yksinkertainen puuhalli, jonka kuivitus ja puhdistus onnistuu traktorilla.
”Vain mielikuvitus on rajana tilakohtaisissa ratkaisuissa.”
Parsinavetan ahtautta voi helpottaa siirtämällä nuorkarjan vaikkapa pihapiirin latoon tai rakentamalla navettaan edullisen siiven sitä varten.
”Monesti nuorkarja on lehmäpaikkojen lisäämisen jäljiltä kuin sillit purkissa. Sillä puolella olisi vielä paljon parannettavaa”, Kulkas harmittelee.
Vasikoiden ja hiehojen oloista tuleekin eniten huomautuksia maitotilojen hyvinvointitarkastuksissa.
Pihattojen suosiosta huolimatta suuri osa suomalaisesta maidosta tulee edelleen parsinavetoista.
Pro Agrian tietokannan yli 6 400 maitotilasta parsinavettoja on noin 70 prosenttia. Lehmämäärillä mitattuna hieman yli puolet lehmistä asuu parsinavetoissa.
Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan viime vuonna rakennettiin kuusi uutta parsinavettaa.
Peruskorjauksia ja laajennuksia tehtiin 24. Sekä uusien parsinavettojen rakentaminen että vanhojen korjaaminen ja laajentaminen on selvästi vähentynyt vuodesta 2007 lähtien.
Vastaavasti uusia pihattoja rakennettiin 28 ja 44:ää korjattiin tai laajennettiin.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat