Suomen rämpivä talous tulee kuntoon vain viennin kautta

Viennin veto on Suomen ainoa mahdollisuus päästä kunnolla talouskasvuun kiinni. Kuva: Juha Sinisalo

Suomen talous lähtee nousuun ainoastaan siten, että vienti alkaa vetää. Siitä olivat yksimielisiä Finanssialan keskusliiton järjestämän Nouseeko Suomi suosta? -talouspaneelin osanottajat perjantaina Hämeenlinnassa.

"Politiikassa täytyy suosia yrityksiä", pääekonomisti Tiina Helenius Handelsbankenista vaati.

”Yritysten kannattavuuden täytyy parantua, jotta ne alkavat investoida, viedä ja työllistää.”

Suomella on kilpailukyky­ongelma eivätkä palkat voi sen vuoksi nousta voimakkaasti, ekonomisti Joonas Rahkola SAK:sta totesi. Nykyistä enempää ei pystytä elvyttämään, joten vienti täytyy saada vetämään.

"Nousu tapahtuu asteittain ja alkaa sillä, että kilpailukyky tulee kuntoon. Silloin yritykset alkavat viedä ja sitä kautta työllistää", Aktian pääekonomisti Heidi Schauman jatkoi.

Rahkola oli huolissaan julkisista leikkauksista, jotka kohdistuvat kotitalouksiin ja heikentävät kysyntää. Toisaalta leikkauksia tarvitaan eikä niitä juuri pysty muualta tekemään.

Heleniuksen mukaan nyt on pakko tehdä valinta yritysten hyväksi, jolloin palkansaajien osuus vähenee väkisin.

Suomen suuri ongelma on Schaumanin mukaan heikko työn tuottavuus, jossa maa oli aikoinaan maailmanmestari. Digivempaimet eivät sinällään auta, vaan tarvitaan osaavat ihmiset käyttämään niitä.

Suomen hallitus sai jopa kehuja muun muassa Rahkolalta, onnistuneita toimia on enemmän kuin yleensä arvioidaan. Hänen mukaansa juuri kuntoon saatua eläkejärjestelmää ei ole syytä muuttaa.

Myös sote- ja kilpailukykyasiat edistyvät. Ongelma on synkistely, joka hidastaa kasvua.

Euroopan keskuspankki EKP taistelee deflaatiota vastaan runsaalla rahoituksella.

Helenius totesi, että Saksassa tehtiin rakenteelliset toimet ajoissa ja nyt maassa on täystyöllisyys ja sopiva inflaatio. Hänen mielestään ei ole ihme, että Saksa arvostelee Euroopan keskuspankkia ja muita maita, koska ne eivät ole saaneet muutoksia aikaan.

Rahkola huomautti, että talouskasvun hintana Saksassa on suuri matalapalkkasektori.