MT:n kysely: Joka kuudes haluaa Suomeen 18 maakuntaa – keskustalaisistakin vain puolet

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaisista joka kuudes eli 17 prosenttia näkisi, että Manner-Suomessa saisi jatkossakin olla 18 maakuntaa. Maaseudun Tulevaisuuden kyselytutkimuksessa keskustaa äänestävistä 48 prosenttia näkisi 18 maakuntaa sopivaksi määräksi ja lähes seitsemän prosenttia haluaisi maakuntia olevan tätäkin enemmän.

29 prosenttia arvioi sopivan määrän Suomessa olevan 12–15 maakuntaa.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi tutkimuslaitos Kantar TNS:n kyselyllä yhteensä 1 155 suomalaiselta, kuinka monta maakuntaa Manner-Suomessa pitäisi olla? Kysymys oli osa MT:n vaalikyselyä. Tutkimus toteutettiin maaliskuun puolivälissä. Vastausten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Sipilän (kesk.) hallituksen ajamassa suuressa maakunta–sote-uudistuksessa maakuntien määräksi hallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen tiukassa väännössä syksyllä 2015 hallitus ryhtyi viemään uudistusta 18 maakunnan pohjalta. Kokoomus olisi nähnyt 6–8 maakunnankin riittäväksi määräksi.

Myös MT:n kyselyssä rintamalinja eri puolueiden kannattajien välillä näkyy edelleen: kokoomusta äänestävistä 40 prosenttia otoksessa arvioi 12–15 maakuntaa sopivaksi. 28 prosenttia vastasi 4–6 maakunnan riittävän.

Maakuntauudistuksesta ei tullut lopulta valmista kuluneella vaalikaudella suurista poliittisista intohimoista ja vuosien valmistelusta huolimatta. Hallitus erosi ja maakuntauudistus kaatui keskeneräisenä yhdessä sosiaali- ja terveyshallinnon uudistuksen kanssa.

MT:n kyselytutkimuksen tulosta kommentoiva poliittisen historian professori ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä miettii, miten ihmiset ylipäänsä hahmottavat maan aluerakenteen ja hallinnollisen järjestelmän.

"Kun puhutaan maakunnista, ne ovat vanhemmille ihmisille tuttu käsite. Kun tullaan nuorempiin, se on jo toinen juttu."

"Ilmiselvästi poliittista keskustelua on seurattu, kun ajatus 18 maakunnasta on mennyt vahvasti kyselyssä läpi", Jokisipilä arvioi.

Hän hämmästelee, miten vaihtoehto "enemmän kuin 18 maakuntaa" on saanut kannatusta:

"Eihän poliittisessa keskustelussakaan tällaista edes esitetty", professori muistuttaa.

MT:n kyselyssä vastaajien jakauma painottuu maakuntien määrässä yläpäähän verrattuna siihen, mistä keskusteltiin puolueiden välillä valintavaiheessa vuonna 2015.

Vihreän puolueen kannattajista suosituimmaksi maakuntamääräksi – 30 prosenttia vastaajista – valikoitui 12–15 maakuntaa. Lähes 10 prosenttia vihreitä äänestävistä vastaajista soisi maakuntia olevan 18.

Jokisipilä muistuttaa vihreiden kannattajien asuvan etupäässä kaupungeissa ja olevan yksi urbaaneimmista puolueista. Puolueen kannattajat suhtautuvat hallintoon suopeasti, ja moni äänestäjäkunnasta työskentelee julkisella sektorilla esimerkiksi ympäristö- ja ely-keskuksissa. Näiden palvelut olisivat siirtyneet maakuntauudistuksessa maakuntatasolle.

Jokisipilä muistuttaa, että isot kaupungit suhtautuivat hyvin kriittisesti koko maakuntauudistukseen, Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johdolla.

Tilastollisessa kuntaryhmityksessä pääkaupunkiseudulla ainoastaan 9 prosentille vastaajista kelpasi vaihtoehto 18 maakuntaa muiden halutessa vähemmän maakuntia.

Kriittisiä 18 maakunnan määrälle oltiin myös maaseutumaisissa kunnissa: 41 prosenttia vastaajista toivoisi 12–15 maakuntaa. 15 prosentille riittäisi sitäkin vähemmän.

Jokisipilä arvelee maaseudun ihmisten mahdollisesti pohtineen sitä, että 18 maakunnassa osaa pidettiin alkujaankin liian pienenä, joka olisi johtanut väestöltään pienempien maakuntien yhdistämiseen, ja palveluiden siirtymiseen yhä kauemmas.

Jos nykyinen pääoppositiopuolue SDP nousee vaalien jälkeen pääministeripuolueeksi, Jokisipilä arvioi demarien ratkaisevan maakuntamallin kuntayhtymien tai kuntayhteistyön reittiä – "jota kutsutaan jollain muulla nimellä kuin maakunta". Kyselyssä demareita äänestävistä 31 prosenttia rastitti maakuntamääräksi 12–15.

Maakuntauudistuksen ja soten valinnanvapauden kytkökselle oli ainoastaan poliittiset syyt. Tässä kaupassa koko maakunta-sana koki professorin arvion mukaan imagotappion. Maakunta "myrkyttyi" sekä poliitikkojen että äänestäjien mielissä.

Suomi on jakaantunut nykyisin 18 maakuntaan ja Ahvenanmaan autonomiseen maakuntaan. Maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä. Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntapäivät.