Vappupuheissa kiisteltiin hoitoalan työkiistasta ‒ ”Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi", muistutti Sari Essayah

Hoitoalan työkiista toistui vappupuheissa.  Kuva: Pasi Leino

Hallituspuolueista varsinkin SDP:n vappupuheissa korostui se, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on varonut puuttumasta hoito- ja opetusalan työkiistaan, vaikka molempien alojen palkat viime kädessä ovat liityksissä valtion budjettiin.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm korosti Haminassa ja Kotkassa, että sopimuksen tulee syntyä työmarkkinaosapuolten normaalissa prosessissa.

"Tarvitsemme monivuotisen julkisen sektorin palkkoja sekä työoloja parantavan ohjelman, mistä tulee neuvotella työmarkkinapöydissä. Toivon todella sovittelulautakunnan löytävän pikaisen ratkaisun, jotta saamme hoitajille taas työrauhan."

Hän kuitenkin nosti myös esiin resurssit, jotka ovat pandemian aikana olleet erityisen tiukoilla. "Uupuneet hoitajat eivät jaksa työssään, ja meillä ei ole varaa menettää osaavia hoitajia. Siirtymä alalta pois on jo nyt suurta."

Oppositiopuolue kristillisdemokraatit katsoo, että hoito- ja opetusalan työtaistelut eivät ole vain työmarkkinaosapuolten päänsärky, vaan ne kytkeytyvät hallituksen harjoittamaan julkisen talouden talouspolitiikkaan ja sääntelyyn.

"Tällä (hallitus)kaudella on hoitoalalla pykäliin kirjattu muun muassa hoitotakuu ja vanhustenhoidon henkilöstömitoitus sekä kotihoitoon tehdyt tiukennukset, mutta toteutukseen ei ole varattu sen paremmin rahoitusta kuin henkilöstöresursseja", puheenjohtaja Sari Essayah arvosteli verkossa julkaistussa vappupuheessaan.

Hän painottaa, että hallituksen vastuulla on osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata kelakorvauksia.

"Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi."

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Ville Tavio syytti Essayahia tiukemmin hallitusta suoraan siitä, että hoitoalalla on päädytty työkiistaan.

"Hoitajille luvattujen kunnon palkankorotusten sijaan hallitus on antanut heille rokotepakkoa ja nyt on demarien johdolla hoitajille on valmisteltu pakkotyölakeja ja jopa irtisanoutumisen estävää lakia", Tavio totesi Turussa puolueen omassa tilaisuudessa.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela painotti niin ikään verkossa julkaistussa vappupuheessa, että hoito- ja opetusalan kiistassa olennasta on palkkaratkaisun löytyminen.

"Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat sopimukset. Poliitikkojen tehtävä on taas taata riittävä rahoitus henkilöstöpulan ratkaisemiseen", Suomela toteaa.

Hän kaipasi myös oppisitiolta sitoutumista ongelman ratkaisemiseen. "Tämä on yhteinen, meitä kaikkia koskettava asia, johon on löydettävä ratkaisu. Poukkoilu ei kannata."

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo korosti Vantaalla ja Porvoossa STT:n mukaan, että suomalaisen hyvinvointivaltion perustukset murtuvat, jos julkisen sektorin palkkoja ei koroteta ja työoloja paranneta.

”Kyse ei ole siitä, onko meillä varaa maksaa vähän parempia palkkoja. Kyse on siitä, onko meillä varaa jättää korotukset tekemättä.”

Poliitikkojen tehtävä ei hänen mielestään ole valita korotuksen saavia työntekijäryhmiä tai korotusten suuruutta. Silti tarvitaan viestiä, että pelivaraa on. Saramo laskee, että nettona satojen miljoonienkin eurojen korotukset ovat mahdollisia, kunhan muiden puolueiden esittämät veronalennukset jätetään tekemättä.

Perussuomalaisten Tavio kantoi myös huolta palkkojen ostovoimasta, joka uhkaa etenkin Ukrainan sodan aiheuttaman hintojen ja korkojen nousun vuoksi pienentyä tänä vuonna nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

"Keskituloisella palkansaajalla voi olla tänä vuonna käytettävissään yli tuhat euroa vähemmän kuin viime vuonna, vaikka palkkaan tehtäisiin tasokorotus", hän arvioi.

Talouteen otti kantaa myös kansanedustaja Arto Satonen (kok.) puhuessaan Porissa.

”Annan Marinin hallitukselle pisteet eläkeputken poistamisesta, mutta valitettavasti muut työn tarjontaa lisäävät uudistukset puuttuvat. Tehdään historiallinen ja kauaskantoinen virhe, jos kannustinloukkuja ei pureta nyt, kun työmarkkinat suorastaan huutavat työvoimaa”, Satonen sanoi.

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden käteen jäisi alle neljänneksen enemmän tuloja, vaikka he työllistyisivät. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan avoimia työpaikkoja oli helmikuussa ennätysmäärä, jopa 242 000.

"Monilla työllistyvillä todellinen veroaste on 75 prosenttia ja jopa yli, kun lasketaan verot, päivähoitomaksujen korotukset ja asuntotuen menetykset. Yhteiskunnassa on paljon korjattavaa, kun edes kokoaikatyön saaminen ei suurella osaa työttömistä paranna merkittävästi toimeentuloa", Satonen sanoi.

Lue lisää:

Pääministeri Marin: Kun Venäjältä ostetaan energiaa, sillä rahoitetaan sotaa – ”Meillä on nyt oltava rohkeutta ja viisautta”