Metla ei tutkinutneulastenrikkipitoisuuksia
Tapio Laiho kirjoitti (MT 9.10.), että Metlan Multian toimipaikka perustettiin neulasten rikkipitoisuuksien tutkimiseksi. Asia on kuitenkin aivan päinvastoin.
Olin jo vuonna 1987 varma siitä, ettei mäntyjen ruskistuminen johtunut ”happosateista”. Siihen mennessä olin ehtinyt työskennellä Metlan lannoituskokeilla parikymmentä vuotta.
Useilla kymmenillä koealoilla oli maahan lisätty kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia, joita happamien sateiden väitettiin maasta huutelevan. Versosurmakka sieni ruskisti kuitenkin mäntyjä samalla tavoin niilläkin.
Vein monia asiantuntijoita katsomaan näitä kokeita, jotka olivat versosurman vaivaamalla alueella.
Kukaan heistä ei uskaltanut olla julkisesti samaa mieltä kanssani, koska tutkimusrahaa ei tullut silloinkaan toisinajattelijoille. Sama koskee nyt tätä ”ilmastonmuutosta”.
Multian toimipaikka perustettiin allekirjoittaneen aloitteesta ja toimin toimipaikan esimiehenä noin 20 vuotta. Multialla oli vuosien aikana töissä useita kymmeniä henkilöitä, joiden palkka maksettiin senaikaisista työttömyysrahoista.
Toimipaikalla tehtiin kaikenlaisia metsäntutkimukseen liittyviä töitä.
Päällimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset maanhoitotyöt (esimerkiksi lannoitus, kulotus, hakkuutähteiden keruu tai maanmuokkaus) vaikuttaa biomassan tuotokseen ja jakautumiseen metsässä.
Vaikkapa kuinka paljon typpilannoitus lisää humuskerroksen massaa.
Sadoista kaatokoepuista mitattiin runkopuun, oksien, lehtien ja juurten massat. Tähän työhön Laihon paheksuma neulasten nyppimien varmaan liittyi.
Neulasten ravinneanalyysejä pidän muuten turhina. Puut eivät reagoi muuttuneisiin olosuhteisiin muuttamalla neulasten ravinnepitoisuuksia, vaan lisäämällä tai vähentämällä neulasten massaa.
Varsinkaan neulasten pääravinnepitoisuudet eivät juuri vaihtele kuin puulajien välillä.
Hivenravinteista esimerkiksi mangaanipitoisuudet vaihtelevat, mutta korkea mangaanipitoisuus kertoo, että kasvupaikan maa on veden vaivaama ja sen informaation saa hankittua halvemmallakin.
Teuvo Levula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
