Puolet suomalaisista asuu ilmastonmuutokselle haavoittuvaisilla alueilla

24 miljoonan asukkaan Shanghai on yksi suurkaupungeista, jotka kärsivät ennustetusta merenpinnan noususta ja aiempaa voimakkaammista myrskyistä. Kuva: Olli Varis / Aalto-yliopisto

Kasvihuoneilmiön nostama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat erityisesti merten lähellä asuvia ihmisiä.

Aalto-yliopiston tutkijat käyttivät aiempaa tarkempia tietokantoja ja arvioivat, että 1,9 miljardia ihmistä eli 28 prosenttia maailman väestöstä asuu enintään 100 kilometrin etäisyydellä merenrannasta, alueilla, jotka ovat korkeintaan 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.

Suomessa lähes 2,4 miljoonaa ihmistä eli 43 prosenttia väestöstä asuu näillä alavilla alueilla.

Vuoteen 2050 mennessä alavilla alueilla asuvien määrä noussee maailmassa 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmistä tulee asumaan alueilla, jotka ovat korkeintaan 5 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.

"Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työtään tai elämäntapojaan sopeutuakseen muuttuvaan ilmastoon", kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Kummu.

Tutkimuksen mukaan samalla kun väestö ja vauraus ovat keskittyneet meren ääreen, ruokaa pitää kasvattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset asuvat. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruuantuotannolle, mutta myös hyvin alttiita ilmastonmuutokselle.

"Viime vuosisadalla sekä viljelys- että laidunmaat laajentuivat nopeimmin tiiviiden asutusalueiden ulkopuolella ja vähentyivät rannikkoseuduilla. Tämä kehitys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa", sanoo Aalto-yliopiston professori Olli Varis.

Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät erityisesti rannikkoalueilla, ne lisääntyvät vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus paljastaa.

Tämä kumoaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan alueiden keskinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kaupungistumisen ja taloudellisen tuotannon odotetaan jakautuvan maailmassa maantieteellisesti aiempaa tasaisemmin.

Aalto-yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhdessä alankomaalaisen Vrije Universiteit Amsterdamin, Italian Kansallisen tilastoinstituutin ja sveitsiläisen Zürichin yliopiston tutkijoiden kanssa.