Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius uskoo suomalaisen maatalouden mahdollisuuksiin

Meidän maataloutemme elinehto on se, millä on menekkiä, sanoo professori Markku Wilenius. Kuva: Hanna Oksanen

Olemme ruuantuotannossa uuden kynnyksellä vähän samaan tapaan kuin paperiteollisuus oli ennen kuin tehtiin radikaali keksintö, että havupuusta voidaan tehdä paperia, pohtii tulevaisuudentutkija, professori Markku Wilenius Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Suomalaisessa maataloudessa on Wileniuksen mukaan samantapaiset mahdollisuudet kuin koulutuksessakin. "Brändiarvo on hyvä ja kaikki tykkäävät, että suomalainen ruoka on puhdasta."

Pystymme Wileniuksen mielestä myös aika hyvin lukemaan, mihin maailmassa ollaan menossa.

"Mikä meitä estää miettimästä, mitä suomalaisen ruuantuotannon ja jakelun kokonaisuudessa tarkoittaisivat, mistä hyvä ruoka ja ruokakokemus koostuvat ja miten siihen liittyvät autenttisuus, alkuperäisyys ja ekologisuus?"

Juuri tässä voimme tehdä paljon enemmän Wileniuksen mielestä. "Voisimme ajatella oikeasti älykästä maataloutta suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn lähteenä."

"Nimenomaan älykkyys ottaa huomioon tuotantomenetelmät ja jakelujärjestelmät. Voisimme ajatella, miltä ruuantuotannon pitäisi maailmanlaajuisesti näyttää. Sitten luotaisiin siitä osaamista, jota voitaisiin viedä ulos vähän samaan tapaan kuin koulutuksessakin", Wilenius sanoo.

Maataloudessa pitäisi Wileniuksen mukaan saada tietoista pyrkimystä siihen, millä tekijöillä suomalaista maataloutta brändättäisiin.

"Tämä tarkoittaa, että loisimme nahkaamme uusiksi tässä suhteessa ja olisimme ylpeämpiä siitä."

Yhteiskuntaa ei voi ajatella ilman alkutuotantoa, Wilenius huomauttaa. "Kaikkien pitää syödä, ja olisi aika onnetonta, jos kaikki, mitä syödään, tulisi ulkoa."

Wilenius muistuttaa, että meillä on hyvät tuotantoedellytykset. "Vuositasolla aurinkoa tulee saman verran kuin Pohjois-Saksassa. Monet kasvit itse asiassa tykkää meidän ilmastostamme."

Keskeinen tekijä tulevaisuuden ruokahuollossa on ilmastonmuutos. Sen vaikutuksia ei toistaiseksi pystytä ennakoimaan kuin osittain. On jo kuitenkin nähty, että kuivuus laajenee etelästä kohti Keski-Eurooppaa. Suomessa sadanta näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän, mikä tuottaa omat hankaluutensa.

"Meidän maatalouden elinehto on se, millä on menekkiä, kun mietitään konkreettisesti arvojalostuksenkin näkökulmasta", Wilenius sanoo.

Hän nostaa meneillään olevan kaurabuumin tässä mielessä kiinnostavaksi esimerkiksi.

"Nyt esimerkiksi luomukauraa käyttävät ovat sanoneet, ettei sitä meinaa saada riittävästi. Onhan tämä absurdia tilanteessa, jossa on valtava määrä maanviljelijöitä, joilla on vaikeuksia saada myytyä tuotantonsa hyvään hintaan."

Suomessa on Wileniuksen mielestä mahdollisuuksia erikoistua eri tuotantomuotoihin, joissa näkyy kuluttajien kasvanut arvostus. "Oli se sitten kauraa, erikoiskasveja kuten yrttejä, tai jotain muuta sellaista, joka herättää uutta kiinnostusta ja vastaa markkinoiden kutsuun."

Mahdollisuuksia olisi Wileniuksen mukaan paljon, kun ajatellaan, millä uudella tavalla teknologiaa otetaan käyttöön.

"Vasta äskettäin minulle selvisi, miksi yhtäkkiä kotimaisia omenoita riittää maaliskuuhun asti. Kävi ilmi, että käytössä on uusi typpeen perustuva säilytysmenetelmä, jolla omena pysyy hyvälaatuisena pitempään sen lisäksi, että viljelyssä on uusia, kestävämpiä lajikkeita."

"On paljon tällaisia jännittäviä signaaleja ja ilonaiheita. Asioissa mennään eteenpäin. Kaurabuumi on tavattoman kiinnostava, eikä se enää ole heikko, vaan vahva signaali tulevaisuudesta ja siitä, että ihmiset alkavat koko ajan tietoisemmin suhtautua ruuan ominaisuuksiin", Wilenius sanoo.