Ilmastonmuutos ja bioenergia

lukijalta

Pitäisikö kaikki taloudellinen toiminta arvioida ilmastokriteerillä?” Tätä kysyy PTT:n ekonomisti Leena Kerkelä Maaseudun Tulevaisuudessa 11.3. Hän kirjoittaa, ettei tilannetta nähdä enää samanlaisena kuin aikaisemmin.

”Toiminnan ainoana tarkoituksena ei ole ilmastonmuutoksen torjunta edes EU:n energia- ja ilmastonmuutosstrategiassa.”

Kerkelä toteaa loppupäätelmässään, että talous- ja ilmastotavoitteiden välistä synergiaa olisi eniten bioenergian tuotannossa. ”Vielä kun saataisiin tehokas biojalostamo joka maakuntaan.”

Tuota kaivattua synergiaa löytyisi etenkin maatiloilta. Tehtyjen selvitysten mukaan niillä on hallussaan erittäin suuret, käyttämättömät

energiavarat.

Suomessa voitaisiin ottaa viidesosa pelloista energiakäyttöön ruuan- ja rehuntuotannon siitä kärsimättä. Tällä peltoalalla tuotettaisiin vuodessa 15 terawattituntia energiaa eli yhden suuren ydinvoimalan vuotuisen tuoton verran. Mikä parasta, tuotetusta energiasta voitaisiin käyttää iso osa omalla tilalla

ja samalla säästettäisiin merkittäviä summia tarvikeostoissa.

Suomessa on muutamia biokaasutiloja, joilla pystytään tuottamaan kaikki tilan tarvitsema lämpö, sähkö ja auton polttoaine. Pian markkinoille tulee myös kaasukäyttöinen traktori. Kun tiloilla on

tuotettu ylijäämäenergiaa, se on myyty joko sähkönä tai auton polttoaineena. Useimmat näistä tiloista ovat tehneet myyntisopimuksen paikallisen sähköyhtiön kanssa.

Omaan energiaan siirryttäessä syntyy todella merkittäviä taloudellisia säästöjä. Halsualainen sikatila ottaa reaktoriinsa lisäsyötteeksi teurastamojätettä ja tuottaa

jäteliemenä lähes kaikki käyttämänsä kasviravinteet. Tarvikeostoissa säästyy noin 150 000 euroa vuodessa.

Lypsykarjatila Nivalassa tuottaa kaiken tarvitsemansa energian. Isäntä ajaa kaasuautolla ja on vähentänyt

lannoiteostot puoleen aikaisemmasta. Jäteliemen tuoksua

eivät naapuritkaan haista – siinä yksi oman energian myönteisistä puolista.

Suomalainen maatalous tarvitsee tehokkaita säästöjä

selviytyäkseen jatkuvasti

nousevista kustannuksista. Tähän meillä on olemassa

valmiit tuotantomallit, joita ei

enää tarvitse keksiä, ainoastaan monistaa laajempaan käyttöön.

Samalla kun tiloilla siirrytään

energian kierrätykseen,

siirrytään myös ravinteiden kierrätykseen. Sitä vaatii erityisesti fosforin ehtyminen luonnosta.

Myös valtiovallan pitäisi havaita maataloudessa piilevät mahdollisuudet ja ottaa tiloille rakennettavat pienreaktorit tukien piiriin.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi

Avaa artikkelin PDF