Nuorille työttömille löytyi ammatti sahalta ja levytehtaalta
Pauli Pihlajamäki (oik.) ja Henri Kaukoranta tarkastavat vanerilevyjä ennen pakkaamista. Pihlajamäen mukaan yksitoikkoinenkin työ sujuu mukavasti esimerkiksi radiota kuunnellen. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKÄRKÖLÄ (MT)
”Suurin syy hakea oli, ettei ollut mitään koulutusta alla. Oli tosi vaikea löytää työtä. Opiskelu ei ole ikinä vahvin puoli ollut”, kertoo Pauli Pihlajamäki.
Myös Nelli Laihon ja Heidi Varson työttömyys on päättynyt. Kolmikko on aloittanut oppisopimustyöntekijöinä Koskisen Oy:n Järvelän tehtailla Kärkölässä.
Yhtiö on palkannut yhteensä 18 nuorisotakuun piirissä olevaa 16–27-vuotiasta ”Koskisen Akatemiaksi” nimettyyn ohjelmaan.
Pihlajamäki lajittelee vanerilevyjä, Laiho ja Varso ovat aloittaneet palovahteina remontoitavassa lastulevyhtehtaassa.
Muitakin työpisteitä tulee vielä eteen kolmivuotisen koulutuksen aikana.
Nuoret valitsevat viimeisenä vuonna erikoisalansa joko saha- tai levyteollisuudesta, mutta käytännössä molempia töitä opitaan jonkin verran.
Lopuksi suoritetaan näyttötutkinto, jota arvioivat työnantajan ja koulutuslaitoksen edustajat sekä yksi työn osaava ammattilainen.
Jokaiselle on nimetty kokeneempi mentori, joka sitoutuu neuvomaan oppisopimustyöntekijää.
Ohjelmaan kuuluu myös teoriaopintoja noin kahtena päivänä kuukaudessa. Niistä huolehtii Koskisen kumppanina Ammattienedistämislaitos AEL.
Oppisopimuskoulutettavat saavat ammattiopin lisäksi palkkaa.
”Kun yksin asuu ja maksaa laskut, opiskelijana ei elä. Kun on palkka, elämiseenkin jää rahaa”, Varso toteaa. Aikaisemmin hän kokeili erilaisia kouluja löytämättä sopivaa. Kokemusta on myös tehdastyöstä, joten Varso tiesi voivansa viihtyä.
Koskisen Oy:llä on pitkä kokemus oppisopimuksista. Aiemmin koulutusta annettiin lähinnä jo yhtiössä työskenteleville sekä nuorille kesätyöntekijöille yhteistyössä paikallisen lukion kanssa.
Koskisen Akatemia on uusi avaus. Tavoitteena on turvata osaavan työvoiman riittävyys.
Innoittajana oli myös nuorisotakuu, kertoo yhtiön henkilöstö- ja talousjohtaja Tarja Järvinen.
”Perheyhtiössä on korkea sosiaalinen vastuu. Nähtiin hyvänä vaihtoehtona ottaa nuoria ammattiin oppimaan. Kouluihin on vaikea päästä.”
Järvisen mukaan puuteollisuuden osaajia ei juurikaan valmistu kouluista.
”Kymmenen vuoden kuluttua meillä voi olla jo tuska löytää ammattilaisia.”
Järvisen mukaan Suomen oppisopimusjärjestelmä toimii Koskisen Oy:n kannalta hyvin, mutta pienille yrityksille kynnys voi olla korkea. Oppisopimuskoulutus teettää paljon byrokratiaa, erityisesti yhdistettynä työllistämistukiin. Uuden oppisopimusohjelman suunnittelu sitoi Koskisella kokemuksesta huolimatta kaksi henkeä pitkäksi aikaa.
”Ei ole valtakunnallista katto-organisaatiota. Nuorisotakuun tuet ovat paikkakuntakohtaisia.”
Useimmissa työehtosopimuksissa ei ole huomioitu oppisopimuskoulutettavia. Metsäteollisuuden sopimus kannustaa työnantajia oppisopimuksiin, sillä koulutettaville on määritelty ensimmäiseksi vuodeksi muita työntekijöitä matalampi palkka.
Mahdollisuuksia uusien oppisopimustyöntekijöiden palkkaamiseen rajoittaa sekin, että monissa yrityksissä on käyty yt-neuvotteluja viime aikoina.
Koskisella siihen ei ole ollut tarvetta. Yhtiö odottaa liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna 10 prosentilla noin 250 miljoonaan euroon.
1,5 miljoonaa kuutiota puuta muuttuu vaneriksi, sahatavaraksi, lastulevyksi ja valmistaloiksi. Työntekijöitä on yli 1 000.
”Vaikka Suomi on vähän lamassa, onneksi Eurooppa ja muut vientimaat vetävät.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
