Hallitus sivuuttioikeuskanslerinkin
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kärkihankkeena oleva kuntauudistus ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen eivät ole sujuneet fantastisesti. Päinvastoin. Näyttää siltä, että käsissä ovat todella mittavan katastrofin ainekset.
Maan johtavat hallinnon ja terveydenhoidon asiantuntijat ovat useaan otteeseen lytänneet hankkeet jopa perustuslain vastaisina. Arvostelut eivät ole hallitusta ja uudistuksista vastaavia ministereitä hetkauttaneet.
Asiantuntijoita ja kuntia on toki kuultu, mutta niiden antamilla lausunnoilla on ollut samanlainen vaikutus kuin hallituksen itsensä asettamien selvityshenkilöiden ehdotuksillakin. Niillä on pyyhitty lattiat.
Hallituksen sote-järjestämislakityöryhmän jäsen, Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki kirjoittaa Helsingin Sanomissa (HS 11.4.), että hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä. Hänen mielestään hallituksen linjausten jälkeen terveyskeskuksista ei ole paljoakaan jäljellä, vaan linjausten seurauksena sekä potilaat että henkilöstö pakenevat yksityiselle sektorille.
Miten erityisesti vasemmistopuolueet voivat olla tukemassa tällaista kehitystä? Mistä sellaiset henkilöt hakevat apua, joilla ei ole varaa asioida yksityisvastaanotoilla?
Myllymäki kysyy aiheellisesti, mihin tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita tai kentän kuulemista, jos poliittinen viisaus kävelee kaiken yli? Hän syyttää hallitusta myös rohkeuden puutteesta, koska päätösten sijaan tehdään ”linjauksia”.
Kritiikki hallituksen toimintaa kohtaan on koko ajan kasvanut. Arvostelijoihin liittyi keskiviikkona myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka.
Jonkan mielestä kuntarakenneuudistuksen sekä sote-uudistuksen valmistelun eritahtisuus on ongelma. Hänen mukaansa sote-uudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa eduskunnalla sen käsitellessä kuntajakolain uudistamista.
Myös kunnilla tulisi Jonkan mielestä olla edes alustavaa tietoa sote-uudistuksesta siinä vaiheessa, kun niiden uuteen kuntarakennelakiin perustuva velvollisuus selvittää kuntaliitoksia tulee voimaan.
Oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen rinnalla ylin laillisuusvalvoja. Oikeuskansleri valvoo muun muassa hallituksen ja ministeriöiden virkatoimien lainmukaisuutta. On melko harvinaista, että oikeuskansleri puuttuu hallituksen lainvalmisteluun julkisesti.
Hallitus jatkaa kuitenkin valitsemallaan sekasortoisella linjalla. Eduskunta käsitteli keskiviikkona hallituksen esityksiä kuntajakolain ja kuntalain muuttamisesta. Samaan aikaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) nimitti riitelyn jälkeen sote-uudistusta pohtivaan työryhmään 21 uutta jäsentä. Nyt työryhmässä on 35 jäsentä.
Hallituksen epämääräinen linja on toki linjassa hallituksen muunkin päätöksenteon kanssa. Parin viikon mittaiseksi venyneessä budjettiriihessään hallitus päätti alentaa pörssilistattujen yritysten yhteisöverotusta noin miljardilla eurolla. Veronkorotuksia ja menoleikkauksia tehtiin yhteensä noin 600 miljoonalla eurolla. Syntyneen noin 400 miljoonan euron aukon hallitus toivoo täyttyvän veroalennusten seurauksena syntyvillä ”dynaamisilla” vaikutuksilla.
Hallituksen uudistushankkeiden valmistelussa on syytä ottaa aikalisä. Olisi suotavaa, että kunnissa ja eduskunnassa tiedetään mitä ja mistä ollaan oikeasti päättämässä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
