Kehitysavun järjestöjen määrärahoista leikataan jopa kolmannes
Kirkon ulkomaanavun ylläpitämässä Nicolas Barren koulussa Keski-Afrikan Tasavallassa on kolme luokkaa. PIenimpien ryhmässä on 45 oppilasta, isompien ryhmissä jopa 70. Kuvassa opettajaharjoittelija Nadège Ngbo 3-5-vuotiaiden ryhmän kanssa. Catianne Tijerina Kuva: Viestilehtien arkistoKehitysyhteistyöhön käytetyt määrärahat vähenevät ensi vuodesta alkaen vuosittain yhteensä 270 miljoonalla eurolla. Summasta 300 miljoonaa leikataan suoraan kehitysyhteistyön määrärahoista, mutta summasta 100 miljoonaa ohjataan Finnfundin ja muiden rahoitusinstituutioiden kautta kehitysyhteistyöhön.
Kehitystyön palvelukeskuksen (Kepa) toiminnanjohtaja Timo Lappalainen tuo esiin huolensa siitä, miten äkilliset leikkaukset vaurioittavat huolella ja pitkäjänteisesti tehtyä kehitystyötä.
”Ymmärrämme toki, että tiukoissa paikoissa jokainen joutuu ottamaan iskuja vastaan. Mutta on erilaisia tapoja tehdä leikkaus. Se miten se nyt tehdään, on oikeastaan kaikkein ääliömäisin, koska se ei anna mahdollisuuksia ottaa törmäystä vastaan.”
Lappalaisen mielestä olisi ollut kannattavampaa aloittaa leikkaukset pienemmällä summalla ja nostaa sitä portaittaisesti neljän vuoden kuluessa.
Kehitysyhteistyön määrärahat ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2000, mutta ensi vuodesta alkaen niihin kohdistuu suuria leikkauksia. Tulevan neljän vuoden aikana luvassa on lähemmäs miljardin euron säästöt.
Leikkausten suuruusluokka alkaa jo olla samaa tasoa vuonna 2014 kaikkiaan kehitysyhteistyön määrärahojen kanssa.
Myöskään päästökauppojen tuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyölle, mikä tarkoittaa noin 70 miljoonan lovea kehitysyhteistyöhön suunnattuihin tukiin.
Kehitystyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat hyvin huolissaan säästöjen suuruusluokasta ja niiden äkkinäisestä toteutuksesta.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikön Pekka Puustisen mukaan leikkauksista kansalaisjärjestöihin kohdistuu noin 30–40 prosenttia.
Viime vuonna tukien määrä kansalaisjärjestöille oli noin 110 miljoonaa euroa.
”Kansalaisjärjestöjen tuista noin 70 prosenttia menee ohjelmatukia saaville, 25 prosenttia hanketukiin ja noin viisi prosenttia muihin tukiin, kuten kansalaisjärjestöjen viestintään ja globaalikasvatukseen”, Puustinen kertoo.
Ohjelmatukia jaetaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja nyt niitä saavat esimerkiksi ulkoministeriön 16 kumppanuusjärjestöä, Kepa ja Kehys Ry sekä kolme erityissäätiötä.
Vielä ei ole täysin selvää, miten leikkaukset muuten jakautuvat määrärahojen saajien kesken. Ulkoministeriö antaa tarkempaa tietoa elokuun puolessavälissä.
Kansalaisjärjestöt pelkäävät kuitenkin pahinta.
”Osa tuista on sidottuja menoja, ja niihin on vaikea koskea. Yksi on esimerkiksi EU:lle tehdyt sopimukset, joissa on niin isot sopimussakot, että niitä ei kannata rikkoa. Siten jää melko vähän vähennyskohtia”, Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg arvioi.
Pekka Puustinen kuitenkin painottaa, että säästöjä haetaan myös muista kehitysyhteistyön kohdista, kuten monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä.
Melko todennäköistä on, että leikkaukset tuntuvat niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kansalaisjärjestöjen kehitystukikäytännöt voivat ulkoministeriön mukaan muuttua, eikä joitain aiempia tukimuotoja voida välttämättä enää toteuttaa.
”Eniten tässä harmittaa, että tämäntyyppinen tapa leikata vaarantaa monen pitkäjänteisen, hyvän projektin saavutukset. Leikkauksen olisi voinut tehdä tyylikkäämmin porrastamalla”, Lappalainen harmittelee.
Projektien loppumisen myötä avun saajat jäävät tyhjän päälle. Lappalaisen mukaan esimerkiksi Planin tekemän selvityksen mukaan jopa kymmenet tuhannet tytöt voivat jäädä ilman asianmukaista koulutusta.
Hänen arvioltaan kansalaisjärjestöjä odottavat todennäköisesti myös yt-neuvottelut, jotka koskevat jopa satoja kehitysyhteistyön ammattilaisia. Kepa aloittaakin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan 25–35 henkilötyövuoden irtisanomisia.
Leikkausten ajoitus on Timo Lappalaisen mukaan hieman onneton. Tänä vuonna YK:n 15 vuoden vuosituhattavoitteet tulevat täyteen, ja syyskuussa päätetään uudesta kehitysohjelmasta tulevalle 15 vuodelle.
Ohjelman rahoittamisesta keskustellaan ensi kuussa Etiopiassa. YK:n suositus kehitysyhteistyön tukemiseen on ollut 0,7 prosenttia bruttokansantulosta jo yli 40 vuotta, ja Suomikin on sitoutunut siihen.
”Sen sijaan, että määrärahat olisivat nousemassa lähelle 0,7 prosenttia, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalla on aika ikävä tehtävä edustaa maata, joka on juuri tehnyt nämä leikkaukset ja määrärahat tippuvat alle 0,4 prosentin.”
Suomi on ollut kehitystyömäärärahoissa myös Jouni Hembergin mukaan hyvää keskitasoa 0,6 prosentin lukemallaan. Leikkaukset pudottavat kuitenkin Suomen EU:n uusien jäsenmaiden, kuten Bulgarian ja Romanian tasolle.
”Leikkausten seuraukset ovat dramaattiset. Tulevaisuus näyttää melko ankealta. Rahoitusta on alettava etsiä vahvemmin muualta”, Hemberg pohtii.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
