Kotkalaisen viranhaltijan mukaan Kaakonkulman korkea työttömyysaste näkyy oppilaissa: "Pärjäämme, mutta emme ehkä niin itsenäisesti kuin pohjalaiset"

Kotkassa kolmiportaisen tuen mallia toteutetaan erittäin hyvin, Minna Turpeinen kertoo. Kuva: Lari Lievonen

Kotkan kaupungin erityisopetuksen suunnittelija Minna Turpeisen vastaukset Maaseudun Tulevaisuuden tiedusteluun erityisopetusjärjestelyistä:

Mikä teidän mielestänne selittää sen, että Kymenlaaksossa annettiin vuonna 2017 eniten erityistä tukea?

"Haluaisin uskoa, että selitys erityisen tuen suureen määrään löytyy opettajien herkkyydestä tunnistaa tuen tarve ja myös tietoisuudesta kolmiportaisen tuen mahdollisuuksiin. Ehkä tämä on kuitenkin vain osatotuus ja selitystä voidaan hakea hyvinvoinnin tunnusmerkeistä. Meillä on täällä Kaakonkulmalla melko korkea työttömyysaste, aikuisväestössä on paljon kouluttamattomia ja lisäksi täällä on paljon asukkaita, joilla suomi on toisena kielenä. Nämä tekijät saattavat heijastua myös oppilaisiin ja näkyä tuen tarpeena koulussa ja näin ollen myös suurena erityisen tuen määrinä.

Pohjanmaalla on vuosisatoja ollut kadehdittavan vahvaa yrittäjähenkeä, joka varmasti on luonut pienillekin voimakkaan tunteen osaamisesta ja pärjäämisestä. Meillä on historian saatossa päästy valmiiden savupiippujen juurelle työskentelemään ja omalla työllä ansaittu leipä toisen kädestä. Pärjäämme, mutta emme ehkä ihan niin itsenäisesti kuin esimerkiksi pohjalaiset tekevät.

Kotka on ollut kolmiportaisen tuen pilottikuntana jo ennen vuonna 2011 voimaan astunutta lakia kolmiportaisesta tuesta, joten käsitteet, toimintatavat ja kaikki malliin liittyvät käytänteet ovat kaikille perusopetuksen parissa työskenteleville tuttuja. Lyhyesti voisi kuitata, että kolmiportaisen tuen mallia toteutetaan erittäin hyvin. Uusien perusopetuksen opettajien perehdyttäminen malliin toteutetaan lukuvuoden alussa perehdyttämiskoulutuksena.

Perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä varmistetaan jokaiselle oppilaalle opiskelupaikka. Opinto-ohjaajat tekevät ohjaustoimintaa vielä kesällä ja kartoittavat yhteishaussa ilman paikkaa jääneiden oppilaiden tilanteen ja järjestävät heille opiskelupaikan mahdollisesti aloilta, joissa kaikki opiskelupaikat eivät ole täyttyneet. Tämä ratkaisu käydään jokaisen oppilaan kanssa yksilöllisesti läpi. Oppilaita ”saatetaan” vielä syksyllä siten, että perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien yhteisessä tapaamisessa tarkistetaan, että jokainen perusopetuksen päättänyt oppilas löytyy toisen asteen oppilaslistoista.

Päätöksen erityisen tuen aloittamisesta tekee erityisopetuksen suunnittelija rehtorin esityksen, asiantuntijalausunnon, moniammatillisen oppilashuoltoryhmän pedagogisen selvityksen ja huoltajan ja oppilaan kuulemisen (ikä- ja kehitystaso huomioiden) perusteella.

Rahallisen arvion antaminen on mahdotonta johtuen erityisopetuksen pienryhmien erilaisuudesta. Suurimman panostuksen saa varmasti oppilas, jolla on kehitysvamma ja opiskelupaikka toiminta-alueittain etenevässä pienryhmässä. Nämä arviot eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska toisissa tilastoissa huomioidaan ohjaajia ja koulukuljetuksia myöten kaikki mahdollinen ja joissakin verrataan vain ryhmäkokoa toisiinsa."

Kuinka paljon Kotkassa on oppilaita erityisen tuen ja tehostetun tuen piirissä?

"Viimeisimmän tilaston 20.9.2018 mukaan meillä on tehostetussa tuessa 566 perusopetuksen oppilasta ja kaikkiaan 560 erityisen tuen oppilasta. Tähän jälkimmäiseen määrään sisältyvät myös kehitysvammaiset ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat."

Erityisopetuksen maakuntien välisiä eroja käsiteltiin Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa 13.2.2019.

Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen pohti erityisopetuksen valtakunnallista tilannetta samassa lehdessä.