uutistausta Euroa heikottaa

Euroopan keskuspankin (EKP) tehtävä on hintavakaudesta huolehtiminen. Sen itselleen asettama tavoite on keskimäärin kahden prosentin vuotuinen inflaatio. Inflaation alentuminen elokuussa 0,3 prosenttiin kertoo, miten hyvin EKP on keskeisimmässä tehtävässään onnistunut.

Nyt EKP:n pääjohtaja Mario Draghi joutuu kamppailemaan hintojen laskun kierrettä, deflaatiota vastaan.

EKP:n neuvosto päätti viime viikolla pudottaa ohjauskoron 0,5 prosenttiin. Pankkeja, jotka työntävät rahansa lyhytaikaisesti EKP:n suojiin, keskuspankki rankaisee kaksinkertaistamalla niiden miinuskoron 0,2 prosenttiin. Varsinaisena uutena toimena EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ajoi läpi päätöksen yritysvakuudellisten luottojen ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelmasta.

Markkinataloudessa taloustoimien järkevyys mitataan markkinoilla. Globaali valuuttakauppa pyörittää 4 000 miljardin arvoista liikevaihtoa päivittäin. Tässä armottomassa testissä on eurovaluutan arvo pudonnut yhtä kyytiä jo neljä kuukautta. Tähän väliin sijoittuivat myös EKP:n kesäkuun toimet rahapolitiikan keventämiseksi ja talletuskoron pudottamisesta miinukselle.

Sen enempää kesäkuun kuin syyskuun reippailta näyttävät rahapoliittiset toimet eivät näytä saavuttaneen ainakaan valuuttamarkkinoiden luottamusta; euron alamäki lähti EKP:n viime torstain kokouksen jälkeen lähes pystysuoraan syöksyyn ja putosi perjantaina jo 1,3 dollarin alapuolelle (1,2948). Euron arvo Yhdysvaltain dollariin nähden oli viikon päätteeksi peräti 7,2 prosenttia heikompi kuin toukokuun alussa. Japanin jeni ja Englannin punta ovat heikentyneet dollaria vastaan puolta vähemmän.

Euron arvostus on alempana kuin kertaakaan kesäkuun 2013 jälkeen. Eikä pohjia ole ilmeisesti vieläkään nähty. Useat investointipankit, muun muassa Goldman Sachs ja JP Morgan arvioivat, että euron alamäki jatkuu edelleen lähikuukausina. Analyytikot pudottavat arvioitaan euroalueen talouden elpymisestä ja sijoittavat vievät investointinsa Yhdysvaltoihin.

EKP:n rahapoliittiset toimet ovat talouden kasvun ja deflaation torjunnan asemesta onnistuneet kuumentamaan osake- ja kiinteistökauppaa. Reaalitalouden elpymistä tukee hiukan nurinkurisella tavalla Yhdysvaltain talouden voima. Heikentyneen euron ansiosta vientisuuntautuneet maat – kuten Saksa ja Suomi – saavat ylimääräistä kilpailuetua dollarialueen markkinoilla. Samalla inflaatio vahvistuu, koska tuontituotteiden hinnat nousevat. Tämä kaikki tapahtuu siis EKP:stä huolimatta.

Esimerkiksi kriisimaa Portugalin talous on 70-prosenttisesti riippuvainen palvelusektorista. Maan vähäinen teollisuustuotanto on pahasti rapistunut. Ongelmana ovat useimpien kriisin alkuperämaiden tapaan jäykät työmarkkinat. Teollisuusmaa Italian tilannetta rasittaa jatkuva valtiontalouden alijäämä ja jättimäinen, yli 2 000 miljardin euron julkinen velka.

Näihin rakenteellisiin euroalueen talousongelmiin ja kriisin varsinaisiin perussyihin eivät Mario Draghin rahapoliittiset lääkkeet tehoa lainkaan.

Avaa artikkelin PDF