MT-kysely: Enemmistö suomalaisista on tyytymättömiä Orpon hallituksen toimintaan ‒ "Eipä noin alhaisia prosentteja ole yleensä nähty"

Hallituspuolueiden puheenjohtajat Sari Essayah (kd.), Riikka Purra (ps.), Petteri Orpo (kok.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Kuva: Carolina Husu

Vain noin neljäsosa suomalaisista on tyytyväisiä Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimintaan, kertoo elokuun alussa tehty MT-kysely. 6,8 prosenttia kaikista vastaajista kertoi olevansa erittäin tyytyväisiä. Melko tyytyväisiä on 18,6 prosenttia.

”Kuherruskuukauden tilanteessa olisi yleensä varaa tulla alaspäin. Tippumisvaraa näissä luvuissa ei ole”, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki.

Tyytymättömiä on enemmistö, yhteensä 61,7 prosenttia kaikista vastaajista.

Hallitus on toisaalta vasta nimitetty 20. kesäkuuta, eikä kriiseiltä ole vältytty.

”Perinteisesti politiikan kesää on kuvattu aika tylsäksi. Nyt näitä kohuja, rasismikeskustelua, on ollut riittämiin.”

”Eipä noin alhaisia prosentteja ole yleensä ole nähty. Rinteen hallitusvaihdoksen aikaan ja Sipilän kauden päättyessä kannatusta oli enemmän.”

Myös hallitusohjelmasta käyty keskustelu näkyy.

”Julkisuudessa on ollut puhetta eri tukien leikkaamisesta ja työmarkkina-asemasta. Eli hallitusohjelmasta itse hallituspuolueet eivät ole päässeet esiin. He ovat kommentoineet rasismikeskustelua. Vastustajat ovat tuoneet esiin, keihin päätökset toteutuessaan kohdistuisivat.”

”Tämän eduskunnan jaon perusteella ei hirveästi oikeammalle ja konservatiivisemmalle kallistuvaa kokoonpanoa saa”, sanoo Karimäki.

Hallituspuolueiden äänestäjistä olivat selvästi tyytyväisiä kokoomuksen ja perussuomalaisten enemmistö.

Pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat antavat kaikkein eniten tukea hallitukselle.

Perussuomalaisten äänestäjien luvut eivät jää kauas, mutta äänestäjien kanta on molempiin laitoihin hajautuneempi. Erittäin tyytyväisiä on enemmän, samoin erittäin tyytymättömiä.

”Se kertoo siitä, että perussuomalaisten kohdalla äänestyspäätöksiä on tehty moninaisemmista lähtökohdista. Voisin ajatella, että mukana on työttömiä ja pienipalkkaisia.”

"Kokoomuksen kannatus koostuu enemmän uskollisista äänestäjistä, jotka aina äänestävät kokoomusta. Erittäin tyytymättömien pieni osuus kertoo siitä, että ei ole yllätys, millaista politiikkaa hallitus tekee.”

RKP:n ja kristillisten otoskoko on alle 30 henkilöä, joten tulokset ovat suuntaa-antavia.

Suuntaa-antavissa tuloksissa RKP:n äänestäjät ovat tällä hetkellä varautuneita. MT:n kyselyssä erittäin tyytymättömiä on miltei puolet.

Hallituspuolueeksi määrä on suuri.

”Yhtenä syynä on varmasti kesän keskustelu, jossa eduskuntaryhmää myöten on tullut esiin eriäviä näkemyksiä.”

Kristillisdemokraattien äänestäjien tuki hallitukselle jakautuu otoksessa tasaisesti. Tyytyväisiä ja tyytymättömiä on molempia suunnilleen yhtä paljon.

Keskustalla voisi puolueena olla vipuvoimaa seuratessaan, miten hallitus pääsee työskentelyssä vauhtiin. Se näyttää valinneen sovittelevan strategian.

Keskustan äänestäjien joukossa on eniten epävarmuutta. 18,4 prosenttia ei vielä osaa sanoa tyytyväisyyttään tai tyytymättömyyttään Orpon hallitukseen. Tyytymättömiä on kuitenkin enemmän, kuten on oppositiossa tavallista.

"Keskusta on kommentoinut kesällä säästeliäästi ja tarkoituksella pysytellyt ulkopuolella. Jos ajatellaan ydinkannattajia ja liikkuvia äänestäjiä, tämä ei välttämättä ole ollut se kulma, jolla tulla esiin.”

SDP:n, vihreiden ja vasemmiston kannattajista selvä enemmistö on tyytymättömiä. Vasemmistolla 81,3 prosenttia kertoo olevansa erittäin tyytymättömiä, SDP:llä yli 72,9 prosenttia ja vihreillä yli 64,9 prosenttia. Erittäin tyytyväisiä ei ole.

Kantar Agri Oy haastatteli 1101 henkilöä. Tiedonkeruu tehtiin 4.8.–9.8.2023. Puoluekantansa kertoi 749 henkilöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.