S-pankki haluaa kilpailla maatilojen rahoituksesta
S-pankki aikoo laajentaa maatilatalouden rahoitusta. Nykyistä markkinaosuuttaan pankki ei paljasta mutta se lienee melko pieni.
Johtaja Eero Saloranta lupaa S-pankin lainoittavan laajasti maatila-asiakkaita oli kyse investoinneista, sukupolvenvaihdoksista tai yhtiöittämisistä.
”Tavoittelemme kannattavaa kasvua tässä asiakassegmentissä”, Saloranta kertoo.
S-pankki ja Lähi-Tapiola-pankki yhdistyivät viime keväänä.
S-Pankin tukena on S-ryhmän ja Lähi-Tapiola-yhtiöiden kumppanuus, josta sovittiin myös keväällä.
Suomessa ei tilastoida maatilarahoituksen markkinaosuuksia. Alan lainakanta on 5,3 miljardia euroa.
Suurpankki Danske Bank ei varsinaisesti rahoita maatiloja Suomessa.
OP-ryhmä ilmoittaa, että sen osuu maatilojen rahoituksesta on 63 prosenttia.
Nordealla on 15 prosenttia ja POP-pankeilla saman verran. Säästöpankit arvioivat osuutensa 7–8 prosentiksi.
S-pankki haluaa maatiloilta säästämisen ja sijoittamisen asiakkaita.
Maksuttomat palvelut ovat ryhmän vahvin kilpailuvaltti, mutta niitä se peruu.
Maaliskuusta alkaen S-pankin asiakas voi Otto-automaatilta nostaa maksutta käteistä viisi kertaa kuukaudessa. Kuudes nosto on maksullinen.
Visa-luottokortin laskutus maksaa ensi kesäkuusta lähtien kaksi euroa.
Asiakas maksaa vuodessa 12 euroa pankin vaivasta laskuttaa.
”Tämä on luotonkäyttöön liittyvä maksu”, johtaja Marja Pajulahti selittää.
Hän kiistää S-Pankin johtaneen harhaan vahvassa maksuttomien palvelujen markkinoissa.
Käyttötili, maksukortti ja pankkitunnukset ovat asiakasomistajille ilmaisia.
Pankki pysyttää maksuttoman vaihtoehdon niin, että S-kaupan kassoilta voi nostaa ja tallettaa rahaa maksutta. Kertoja ei siellä lueta.
Uutta hinnastoa Pajulahti perustelee pankkien kasvaneilla kustannuksilla.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
