Selvitysmies lopettaisi valtion avustukset yksityisteille
Yksityisteiden kunnossapitoavustuksista ollaan luopumassa kokonaan, jos selvitysmies Esko Hämäläisen esitykset toteutuvat.
Teiden parannukseen käytettävät investointiavustukset sen sijaan jatkuisivat.
Kemeravaroista maksettavat metsäautoteiden parannusvarat yhdistettäisiin yksityistielain mukaiseen avustusjärjestelmään. Päätökset tekisi elykeskus metsäkeskuksen lausunnon perusteella. Valtionavut keskitettäisiin elinkeinoelämän ja asutuksen kannalta merkittäville yksityisteille ja suurten metsäalueiden runkoteille.
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys lakkauttaisi myös kuntien tielautakunnat, yhdistäisi tiekuntia alueellisiksi tiestökunniksi ja selkeyttäisi tiemaksujen perintää. Samalla yksityisteitä koskeva lainsäädäntö siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen.
Suomen tieyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Rahja pitää esityksiä pääosin myönteisinä.
”Parasta on, että selvityksessä on nostettu melkein kaikki asiat esille. Realismia kuitenkin on, että tukijärjestelmien yhdistäminen leikkaisi avustuksia entisestään.”
Huoli yksityisteiden rahoituksesta jaetaan Metsäteollisuus ry:ssä.
”Hallinnon keventäminen on oikea tavoite, mutta se ei saa johtaa avustusten vähenemiseen”, logistiikkapäällikkö Anu Kroth sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön yksityistieavustuksia on viime vuosina leikattu rajusti. Tänä vuonna tieavustuksiin käytetään kahdeksan miljoonaa euroa, kun viisi vuotta sitten oltiin vielä 25 miljoonassa. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö esittää kolmen miljoonan euron määrärahaa.
Metsätalouden kemerarahoista on tuettu yksityisteiden perusparannuksia runsaalla kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi kunnat tukevat tienpitoa Rahjan arvion mukaan noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Niihin Hämäläisen selvitys ei ehdota muutoksia.
Rahja vertaa tilannetta naapurimaahan Ruotsiin, jossa yksityisteiden kunnossapitoa tuetaan yli 100 miljoonalla eurolla vuosittain.
”Viime vuoden toukokuussa noin puolet tiekunnista oli sitä mieltä, että heidän tiensä vaativat parannusta. Kun ajoneuvojen massoja kasvatetaan, myös teiden kantavuutta pitää pystyä parantamaan.”
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) pitää yksityistielain uudistamista välttämättömänä. Käytännössä uudistukset jäävät kuitenkin seuraavalle hallitukselle.
”Meidän ehdotuksemme olisi, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin lakiuudistus vain yleisellä tasolla. Toisaalta voisi pohtia, pitäisikö maaseudun infra-asioita käsitellä kokonaisuutena, jossa olisivat mukana esimerkiksi vesiosuuskunnat ja laajakaistat”, Rahja pohtii.
MTK:ssa ollaan huolissaan alemman tason tieverkoston rapautumisesta. Vaaliohjelmassaan järjestö esittää rahoituksen kolminkertaistamista vuoteen 2020 mennessä.
”Alemman tieverkon piirissä asuu 700 000 suomalaista. Onko oikein, että heillä on heikommat palvelut kuin taajamissa”, MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki kysyy.
Jos rahat keskitetään puuhuollon kannalta tärkeimmille teille, moni muu tie jää ilman.
”Muukin tiestö metsäautoteiden lähistöllä vaatii kunnossapitoa. Koko tienpidon rahoitukseen verrattuna yksityisteiden avustukset mahtuvat marginaaliin.”
NIKLAS HOLMBERG
Onko oikein, että maa-
seudulla on
heikommat palvelut kuin taajamissa?«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
