Hyvinvointivaltion perusta rapautuu

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva hallituksen esitys valtion ensi vuoden budjetiksi on vahvasti alijäämäinen. Esityksen mukaan valtio ottaa uutta velkaa noin seitsemän miljardia euroa. Velka lisääntyy vaikka veroja korotetaan noin 1,5 miljardia ja leikkauksia on tehty noin 350 miljardia euroa.

Ensi vuoden lopussa valtiolla on velkaa yhteensä 96 miljardia euroa. Huolimatta siitä, että Suomi saa velkaa todella poikkeuksellisen alhaisella korolla, ovat korkokulut lähes kaksi miljardia euroa vuodessa. Prosenttiyksikön nousu koroissa lisäisi korkomenoja lähes

miljardilla eurolla.

Helpotusta talousongelmiin ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Euroopan ja erityisesti euroalueen talousongelmat eivät näytä hellittävän.

Ongelmat näyttävät pikemminkin heijastuvan Suomeen entistä vahvemmin. Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous. Koska suuri osa viennistä on investointitavaroita, ohentaa investointien hiipuminen maailmalla vientiteollisuuden tilauskirjoja.

Valtion osittain omistama konepajakonserni Metso ilmoitti tiistaina aloittavansa yt-neuvottelut. Metson tavoitteena on vähentää 630 työntekijää. Vähennystarve johtuu paperikoneiden kysynnän hiipumisesta. Edellisellä viikolla Metso ilmoitti jakavansa omistajilleen 75 miljoonan euron lisäosingot.

Lisäosinkojen jakaminen samaan aikaan

kun satoja työntekijöitä uhkaa irtisanominen,

osoitti harvinaisen huonoa tilannetajua. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) toivoikin MTV3:n haastattelussa yrityksiltä parempaa pelisilmää ja reilun pelin henkeä. Metson

hallitus peruikin lisäosinkopäätöksen eilen.

Metson toiminta kertoo kuitenkin huonon pelisilmän lisäksi paljon vakavammasta

ongelmasta: Metsolla ei ole suunnitelmia

investoida Suomeen. Väkeä irtisanotaan ja rahat aiottiin jakaa omistajille.

Valtiovallan pitäisikin huolestua ennen

kaikkea siitä, että yritykset eivät investoi

Suomeen, vaan siirtävät tuotantoaan ulkomaille. Ilman investointeja Suomeen ei synny kasvua eikä tuotannollisia työpaikkoja. Nykyisellä menolla edessä on hiipuminen ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapautuminen.

Metsäteollisuuden ja sille koneita ja laitteita valmistavien konepajojen alasajot kertovat siitä, että Suomesta on vaarana kadota kokonaisia perinteisiä teollisuudenaloja.

Yt-neuvotteluja käydään myös muualla kuin Metsossa. OP-Pohjola ilmoitti keskiviikkona suunnitelmistaan irtisanoa 700 työntekijää.

Yt-neuvottelujen piirissä on ollut tai on kuluvan vuoden aikana yhteensä jo lähes 50 000 henkilöä. Lukumäärä on kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Yt-neuvottelujen määrä ei kerro edes koko totuutta talouden tilasta. Esimerkiksi maatiloilla kannattavuusvaikeudet näkyvät tyhjinä ja tyhjentyvinä tuotantorakennuksina. Hallituksen esittämät maatalousbudjetin leikkaukset vauhdittavat tuotannon alasajoa.

Pikaista parannusta heikkoon taloustilanteeseen ei ole tulossa. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouskasvu on heikkenemässä pysyvästi, koska väki ikääntyy ja investoinnit vähenevät. Kasvu on hiipuvan kotimaisen kysynnän varassa.

Jos Suomi halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena hyvinvointivaltiona, pitää tyylin muuttua. Talouskasvua ei synnyt leikkaamalla ja rajoittamalla eikä erilaisilla karttaharjoituksilla, vaan investoimalla infrastruktuuriin ja sellaiseen kotimaiseen tuotantoon, johon meillä on luontaiset edellytykset.

Koko maan voimavarat pitää ottaa käyttöön.

Avaa artikkelin PDF