Maaseutu ei olekehityksen jarru
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) viikko sitten julkistaman analyysin mukaan nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten sijaan. Tämä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia.
VATT:n mukaan esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle.
Tulosta perustellaan myös sillä, että ihmiset ovat tuottavampia kaupungeissa kuin maaseudulla ja tuottavuus kasvaa nopeimmin niissä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. VATT:n erikoistutkijan Heikki Pursiaisen mielestä aluepolitiikan pitäisi – sikäli kun sitä harjoitetaan – edistää keskittymistä.
Ei riitä, että valtionosuusjärjestelmä estää tuottavuuden kasvua. Muuttohalukkuutta estää VATT:n mielestä myös valtion verotus, koska se kohdistuu tuottavammalle alueelle muuttamisesta seuraavaan palkanlisäykseen.
Ei ole yllättävää, että VATT:n analyysi julkistettiin kesken hallitusneuvottelujen. Perussuomalaisten ja erityisesti keskustan osallistuminen hallitusneuvotteluihin on aiheuttanut varsinkin pääkaupunkiseudulla väristyksiä. Jo ennakkoon on nostatettu pelkoja siitä, että pääkaupunkiseudun kehittäminen unohdetaan.
Muurien rakentamien kaupunkien ja maaseudun välille on vanhaa politiikkaa. Siihen ei ole mitään tarvetta nytkään, koska molemmat tarvitsevat toisiaan. Lisäksi analyysin väittämä ero tuottavuudessa on kyseenalainen.
Miten tuottavuutta mitataan? Onko hallinnon paisuttaminen tuottavuutta? Lasketaanko yrityksen tuottavuus pääkonttorin vai tuotantolaitosten perusteella? Voidaan myös kysyä, miksi metsä- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaminen tapahtuu matalan tuottavuuden alueella?
Toivottavasti eurooppalaista politiikkaa ei hoideta tulevaisuudessa VATT:n oppien pohjalta. Jos näin tehtäisiin, niin Suomessa ei kannattaisi asua eikä tänne kannattaisi myöskään sijoittaa EU:n laajuisia toimintoja. Suomen saamat aluekehitysvarat pitäisi suunnata nykyistäkin enemmän Keski-Euroopan suuriin keskuksiin.
Analyysin mukaan myös progressiivinen tuloverotus vähentää muuttohalukkuutta. Väite on outo, koska viimeaikaisten kokemusten perusteella verotus lisää muuttohalukkuutta – ei Suomen sisällä – vaan Suomesta pois. Lisäksi luulisi suurten kaupunkien alemman kuntaveron houkuttelevan. Harva luopuu paremmasta tulotasosta verotuksen progression takia.
Erikoistutkija Tuukka Saarimaan mielestä Suomessa harjoitetaan keskittämisen sijaan hajauttavaa politiikkaa. Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki tyrmää väitteen. Hänen mukaansa maaseudulla todellisuus on toinen ja palvelut karkaavat yhä kauemmaksi. (MT 20.5.)
Katajamäki toteaa, että tilastojen mukaan erityisesti nuori väki liikkuu Suomessa. Hän muistuttaa, että VATT:n tutkijoiden leimaamilla alemman tuottavuuden alueilla asuu entistä enemmän eläkeläisiä. Katajamäen mielestä on vähintäänkin kohtuullista, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan.
Tutkijoiden huoli on turha eikä keskittymistä tarvitse valtion kiihdyttää. Muuttoliike kaupunkeihin on jatkunut jo vuosikymmeniä. Pääkaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin asukasmäärä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010 - 2014 noin 72 000 henkilöllä.
Valtionosuusjärjestelmän ja progressiivisen verotuksen tarkoituksena on tasata tuloeroja ja turvata yhteiskunnan peruspalvelut koko maassa. Tästä ei ole syytä luopua.
On hyvä, että asioita tutkintaa ja niistä keskustellaan. Maaseudun leimaaminen kehityksen jarruksi ei kuitenkaan vastaa elävää todellisuutta. Kannattaisi tutkijoidenkin käydä tutustumassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
