”Hallitus käyttää sote-linjaustaan pakkoliitoksiin”
”Piiloteltua kuntien pakkoliittämistä”, sanoo Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto.
”On tunnettu tosiasia, että tällä ajetaan kuntaliitoksia. Se häiritsee meitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjiä”, toteaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Pekka Puska.
Kumpikaan ei lämpene viime viikolla valmistuneille uusille linjauksille sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestämisestä, vaikka hallituspuolueiden ministerit ja eduskuntaryhmien johtajat hehkuttivat hyvää ratkaisua.
Päinvastoin, ratkaisu tuo lisää ongelmia.
”Joillakin alueilla palvelut paranevat, mutta suuressa osassa se on epätodennäköistä. Varsinkin pienillä alueilla peruspalvelujen kurjistuminen jatkuu”, Puska sanoo.
Parempien näkymien alueita ovat isojen sote-alueiden Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjanmaa.
Isoja sote-alueita on tulossa Puskan mukaan noin 25, mutta pienempää ”sillisalaattia” saman verran.
Hallitus näet antaa nyt alle 20 000 asukkaiden kunnille mahdollisuuden järjestää peruspalvelunsa työssäkäyntialueelleen sopivan vastuukunnan kautta. Erikoissairaanhoitoa varten niiden pitää kuitenkin kuulua ”oikeaan” sote-alueeseen.
Järjestely ei pelasta pieniä alueita, vaan niitä riivaavat jatkossakin raha- ja lääkäripula, koska resurssit eivät lisäänny.
Puskan mielestä olisikin pitänyt laittaa kaikki julkinen raha – myös yksityisen työterveyshoidon sairausvakuutuskorvaukset – yhteen koriin ja jakaa se perus- ja erikoissairaanhoidolle sekä sosiaalitoimelle keskitetysti.
Aiemmin jakosuhde erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten välillä oli 50/50, nyt 70/30. Kunnille jää peruspalveluihin enää mopen osat, Puska sanoo.
Asiantuntijat pitävät myös esitettyjä asukasrajoja liian pieninä. Täyden palvelun sote-alue toteutuu hallituksen mukaan 50 000 asukkaalla.
Puskan mukaan toimiva järjestelmä leikkauksineen ja ympärivuorokautisine päivystyksineen vaatisi vähintään 200 000 asukasta.
Sairaanhoitopiirin johtaja Pisto näkisi Satakunnassa mielellään vain yhden, 225 000 asukkaan sote-alueen. Nyt sinne on ehdotettu omia alueita vajaan 90 000 asukkaan Porille ja 40 000 asukkaan Raumalle.
Lopuissa 18 kunnassa on alle 20 000 asukasta eli ne on rajattu palvelujen järjestämisen ulkopuolelle.
”Jos olisin pienen kunnan johtaja, sanoisin, että tällä uudistuksella kunnilta viedään itsehallinto. Kunnat pakotetaan liitoksiin”, Pisto sanoo.
Kaavailujen mukaan vastuukunta hoitaisi palvelut ja myös päättäisi niistä. Perustuslakiasiantuntijat ovat varoittaneet mallin vaarantavan kuntien lain turvaamat oikeudet. Lakia ja tulkintoja voidaan tosin muuttaa.
Suomessa on nyt yhdeksän yli 100 000 asukkaan, yksitoista 50 000–100 000 asukkaan, 36 kappaletta 20 000–50 000 asukkaan ja 264 alle 20 000 asukkaan kuntaa.
Kokoomuksen Petteri Orpon vetämän työryhmän esitys on Piston mielestä ”looginen”, sillä se lakkauttaa aiemman linjauksen mukaan sairaanhoitopiirit ja saa kuntien lukumäärän vähenemään.
Palveluja se ei välttämättä paranna.
”Orpon paperista puuttui arviot uudistuksen vaikutuksista palveluihin ja talouteen sekä siitä, mitä erilaisille omistuksille tehdään. Nyt terveys- ja sosiaalipalvelumme ovat hyvällä tolalla.”
Kuntien kannalta parempi vaihtoehto olisivat kuntayhtymät, sillä niissä jokainen osakaskunta pääsee mukaan päättämään. Piston mukaan yhtymän avulla vältettäisiin myös uusi iso ongelma: kuinka henkilöstön ja rakennusten siirrot ja korvaukset sovitaan?
Vastuukuntamallissa omistukset siirtyisivät, yhtymämallissa meno jatkuisi entisellään. Satakunnassakin on useita eri liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, jotka joudutaan nyt purkamaan, jos vastuukuntamalliin mennään.
Piston mielestä paras ratkaisu olisikin kuntayhtymämalli, johon hallitus jätti kunnille selvän mahdollisuuden vaihtoehtona vastuukunnille.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
