Raportti: Pohjoismaiden tulee perustaa erillinen rahasto huoltovarmuus- ja kriisiyhteistyötä varten

Pohjoismainen yhteistyö voi lisääntyä Nato-jäsenyyden myötä. Kuva: Juho Leskinen

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat esittävät, että Pohjoismaiden tulisi lisätä yhteistyötään kriisinsietokyvyn lisäämiseksi. Keinoja tähän on neljä, joista konkreettisin on, että instituutti patistaa Pohjoismaita perustamaan erillisen rahaston huoltovarmuus- ja kriisiyhteistyötä varten sekä luomaan alueellisen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden verkoston.

Lisäksi Pohjoismaiden pitää instituutin tutkijoiden mukaan muodostaa kriisinsietokyvyn puitesopimus ja työskennellä yhdessä uhkakuvien ennakoimiseksi.

Esitykset tulevat ilmi Ulkopoliittisen instituutin uudessa raportissa, jossa tarkastellaan kriiseihin varautumista Pohjoismaissa ja esitetään politiikkasuosituksia alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi.

Aihe on ajankohtainen, koska kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden rooli on korostunut Pohjoismaissa merkittävästi koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä. Samalla monet kansainvälisistä kriittisten hyödykkeiden toimitusketjuista ovat osoittautuneet alttiiksi globaaleille häiriöille.

”Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden voidaan odottaa tiivistävän pohjoismaista yhteistyötä eri osa-alueilla, mutta yhteistyön kehittäminen myös kriisinsietokyvyn lujittamiseksi parantaisi riskeihin valmistautumista”, Ulkopoliittisen instituutin tiedotteessa sanotaan.

Raportin mukaan yhteispohjoismainen näkemys kriiseihin varautumisesta auttaisi ennakoimaan aiempaa paremmin riskejä, jotka vaikuttavat koko alueeseen.

”Mikä tahansa haitallinen tilanne yhdessä Pohjoismaassa voi johtaa heijastevaikutuksiin toisissa. Tämän vuoksi on sekä käytännöllisestä että arvoperustaisesta näkökulmasta kaikkien etu, että Pohjoismailla on riittävästi kriisinsietokykyä”, tutkijat toteavat tiedotteessa.