Suolintujen kannat ovat taantuneet puoleen 1980-luvulta Suomessa – myös maatalous- ja metsäympäristöjen lintukannat voivat huonommin
Kosteikoissa ja kaupungistuneilla alueilla lintujen tilanne on maatalous- ja metsäympäristöjä parempi.
Kurkikanta on ollut voimakkaassa kasvussa 1990-luvulta lähtien. Pesimäkannan kooksi arvioitiin vuonna 2015 enintään 40 000 paria. Kuva: Sirpa JyskeNäin toteaa tuore maailmanlaajuinen tutkimus, joka kokoaa yhteen yli 250 linnustoa kuvaavaa indikaattoria. Ne kertovat linnuston muutoksista ja siitä, miten menetelmiä tulisi kehittää edelleen.
Suomessa 15 suolintulajin runsaudet ovat pudonneet keskimäärin puoleen vuodesta 1980 lähtien. Toisaalta Suomen urbaanien lajien – kuten lokkien, naakkojen ja kesykyyhkyjen – talvimäärät ovat kasvaneet kolminkertaisesti 1960-luvulta.
Muun muassa nämä tiedot löytyvät tuoreesta kokoomajulkaisusta, jonka tulokset pohjautuvat tiedeartikkeleissa julkaistuihin tilastollisiin lukuihin lähimpien kymmenen vuoden ajalta, kertoo Luonnonvarakeskus Luke verkkosivullaan.
Linnustoa kuvaavat luvut, indikaattorit, ovat eräänlaisia numeerisia yhteenvetoja linnuston tilasta. Indikaattorit kootaan vuosikohtaisesti laajoista lajien runsauksia ja ekosysteemien muutoksia kuvaavista aineistoista.
"Noin puolet indikaattoreista osoittaa, että luonnon monimuotoisuus on maailmanlaajuisesti vähentynyt. Sen sijaan suunnilleen viidennes indikaattoreista osoittaa muutosta parempaan suuntaan, kertoo intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Maatalous- ja metsäympäristöissä linnut voivat huonommin kuin monissa muissa ympäristöissä. Noin puolet näiden elinympäristöjen linnustoa kuvaavista indikaattoreista osoitti merkitsevää vähenemistä.
"Todennäköisin syy lintukantojen heikkenemisiin näissä ympäristöissä on niiden yhä voimakkaampi maankäyttö", Lehikoinen arvioi.
Julkaisun mukaan maatalous- että metsäympäristöissä laajat, yhtä lajia sisältävät kasvustot yksipuolistavat lintulajistoa, tiedotteessa todetaan. Maataloudessa pienemmät suojavyöhykkeet ja lisääntyneet torjunta-ainemäärät heikentävät lintujen oloja, kun taas metsissä lisääntyneet hakkuut ovat ongelma.
"Noin 70 prosenttia ilmastonmuutoksen vaikutuksiin yhdistetyistä indikaattoreista osoittaa, että ilmaston lämpeneminen on jo merkittävästi muovannut lintuyhteisöjä", tiivistää erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.
Tutkimukset eivät jakautuneet maantieteellisesti tasaisesti, vaan valtaosa indikaattoreista koskee eurooppalaisia ekosysteemejä.
Julkaisussa ei oteta kantaa pienpetojen lintukantoja Suomessa rasittavaan vaikutukseen.
Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Heidi Krüger kehotti alkuvuodesta
Lakimuutoksen myötä Suomen luontoon kuulumattomia supikoiraa ja minkkiä saa pyytää ilman metsästyskorttia. Supikoirien pyynnin Krüger jättäisi ammattilaisille, koska sen metsästykseen tarvitaan ruutiase. Minkkejä sen sijaan voi pyytää automaattiloukuilla, jotka tappavat eläimen.
Supikoirakanta oli huipussaan 1980-luvun puolivälissä Suomessa. 1990-luvun puolivälissä Suomessa arvioitiin olevan keväisin noin 40 000 ja loppukesällä 175 000 yksilöä.
Vuonna 2010 arvio oli kasvanut jo puoleen miljoonaan yksilöön.
Nykyisin supikoiraa tavataan suurimmassa osassa maata napapiiriä myöten.
Luke: Maailmalla julkaistut lintuindikaattorit osoittavat: lintuja on entistä vähemmän
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
