Juhannuksena lämpötila notkahtaa ja lunta sataa, vai onko näin? – meteorologi murtaa juhannuksen säämyytit

Suomen juhannuksena on mittailtu niin pakkaslukemia, helteitä kuin kaatosateitakin. Keskimäärin juhannusaaton ja -päivän ylimmät lämpötilat kuitenkin asettuvat etelässä 20 asteen ja pohjoisimmassa Suomessa 15 asteen tuntumaan. Kuva: Kuvat: Jaana Kankaanpää, Hanna-Liisa Ristimäki, Erkki Voutilainen, Jouni Hirn / Kuvitus: Juho Leskinen

Suomalaisten mielikuvissa juhannusviikon alussa on lämmintä, mutta juhannuksena värjötellään toppatakki päällä navakassa pohjoistuulessa ja yritetään saada sateen kastelemia grillihiiliä syttymään.

Onko tällainen mielikuva perusteltavissa tilastoilla? Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen tarkasteli Maaseudun Tulevaisuuden pyynnöstä juhannusaaton ja -päivän säätilastot vuodesta 1961 vuoteen 2019.

Pitkän ajan keskiarvojen perusteella juhannusaaton ja -päivän ylimmät lämpötilat ovat maan eteläosassa 20 asteen ja Pohjois-Lapissa 15 asteen tuntumassa. Vastaavasti juhannuksen alimmat lukemat ovat maan eteläosassa 10 asteen ja pohjoisimmassa Suomessa 5 asteen tienoilla.

Vuosien 1961 ja 2019 välisen ajan kaksinkertainen ennätysjuhannus sattuu vuoteen 1999. Juhannuspäivänä vuonna 1999 elohopea kohosi 32,5 asteeseen Ylämaalla, nykyisen Lappeenrannan alueella. Päivää aikaisemmin, eli juhannusaattona, ei myöskään tarvinnut värjötellä kylmässä ainakaan Kaakkois-Suomessa, sillä Ylämaalla, samoin kuin Kotkassa, mitattiin 31,1 astetta.

Toinen vuoden 1999 juhannukseen liittyvä ennätys kasteli monet satakuntalaiset, sillä vuoden 1999 juhannuspäivänä Kokemäen Peipohjassa satoi 71,5 millimetriä vettä.

Sateisin juhannusaatto on monella pohjoiskarjalaisella tuoreessa muistissa, sillä Joensuun Linnunlahden säähavaintoasemalla mitattiin vuoden 2019 juhannusaattona 58,3 millimetrin sadelukemat.

Jos vietti vuoden 2014 juhannuksen Enontekiöllä, kesähepenille ja rantasandaaleille ei ollut käyttöä. Kyseisen vuoden juhannusaattona Saanalla Kilpisjärvellä mitattiin kipakat –3,8 asteen pakkaslukemat. Seuraavankaan päivän alin lukema ei ollut varsinaisesti lämmin, sillä samalla asemalla mitattiin tuolloin –2,7 astetta.

"Ei sinä vuonna kaikilla asemilla kylmyysennätyksiä mitattu, mutta moni muistaa sen vuoden juhannuksen siksi, että koleaa ja sateista oli ympäri maata. Lumikuurojakin sateli juhannusviikon alussa etelässä asti."

Lumikuurot ovat juhannuksena harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Siiskonen löysi vuosien 1959–2019 tarkastelujaksolta muutamia esimerkkejä juhannusaattona ja -päivänä tunturiasemilla mitatuista lumisenttimetreistä.

"Sen sijaan menneen talven lumia ei ole havaintoasemilla enää juhannuksena ole mitattu. Toki juhannuksena voi edeltävän talven lunta olla vielä yksittäisillä korkeilla, suojaisilla paikoilla", Siiskonen huomauttaa.

Hän lisää, että jos keskikesällä satelee uutta lunta, se sulaa nopeasti pois.

Juhannuksen sään todelliset ennätyslukemat on saatettu mitata jo ennen Siiskosen kartoittamaa ajanjaksoa, eli ennen vuotta 1961, mutta 1950-luvulle asti säähavaintoverkosto ei ollut vielä kattava. Aiemmilta vuosilta on siis tarjolla harvempia mittaustuloksia.

Esimerkiksi kesäkuun kaikkien aikojen lämpöennätys mitattiin 24.6.1935 Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla. Vuoteen 1954 juhannuspäivä oli aina kesäkuun 24. päivä, joten Ähtärissä mitattua lukemaa voi samalla pitää mitattujen juhannussäiden lämpöennätyksenä.

Nykyään juhannuspäivä sijoittuu kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin.

Vaikka ihmisten mielissä juhannuksena lämpötila notkahtaa verrattuna ympäröiviin päiviin, tilastot osoittavat toista.

"Ilmastotilastollisesti Suomessa on lämpimintä heinäkuun puolivälin jälkeen. Toisin sanoen mitä pidemmälle kesäkuuta mennään, sitä lämpimämmäksi ilma keskimäärin muuttuu."

Siiskonen tarkasteli lämpötiloja eri puolilta Suomea eri vuosilta kolmelta ajanjaksolta: juhannusviikon maanantaista torstaihin, juhannusviikon perjantaista sunnuntaihin ja juhannuksen jälkeen maanantaista torstaihin.

Siiskosen tarkastelemien lämpötilojen keskiarvot kapuavat ylöspäin, eikä juhannuksena tapahdu notkahdusta lämpötilastoissa. Juhannuksena on siis keskimäärin lämpimämpää kuin juhannusta edeltävinä päivinä, ja juhannuksen jälkeen on keskimäärin lämpimämpää kuin juhannuksena.

"Totta kai yksittäisissä vuosissa ja paikkakunnissa on poikkeuksia, mutta tilastoissa ne kylmimmät ja lämpimimmät lukemat sulautuvat keskiarvoon", Siiskonen muistuttaa.

Juhannussää on jokavuotinen median ja kansalaisten kiinnostuksen aihe.

"Se, miksi juhannussää niin kovasti kiinnostaa, vaatisi kyselyjä ja gallupeja. Mutta mitään haittaahan ei ole siitä, että sää kiinnostaa ihmisiä", Siiskonen kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että sääennusteissa maltti on valttia. Juhannuksen, tai minkään muunkaan ajankohdan, sääennustetta ei voi tehdä viikkoja etukäteen.

Pitkän ajan ennusteet ja vuodenaikaisennusteet eivät kerro, millaista säätä on luvassa, vaan miten tulevien viikkojen tai kuukausien sää todennäköisesti poikkeaa pitkän aikavälin keskiarvosta.

Kun ennustettava ajankohta alkaa olla noin viikon päässä tulevaisuudessa, suursäätyyppi antaa jonkinlaista viitettä, millaista säätä voisi olla luvassa.

Tarkempia sääennusteita on luvassa aikaisintaan paria päivää ennen kyseistä ajankohtaa.

"Sääennusteiden tarkkuus vähenee aina sen mukaan, mitä pidemmälle säätä ennustetaan. Juhannuksen sää ei siis tosiaan ole ollut tiedossa vielä kuukautta tai edes viikkoa etukäteen", Siiskonen muistuttaa.

Miltä tämä juhannus näyttää? Se selviää MT:n sääpalvelusta.