Ruokaeuron jako vakiintui 2005
Kauppa kasvatti 2000-luvun alussa osuuttaan ruokaeurosta vajaasta 20 sentistä lähes 30 senttiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden kustannuksella.
Sen jälkeen 2005–09 osuudet ovat pysyneet jokseenkin ennallaan: kauppa ja ravintolat 29, teollisuus 28, maatalous 11 sekä tuonti ja verot loput 32 prosenttia, Pellervon taloustutkimus PTT:n laskelmat osoittavat.
Viime vuosikymmenen loppuvuosina teollisuus pystyi jopa hitusen lisäämään osuuttaan. Maataloudelle ainoa kakkua hetkellisesti kasvattanut vuosi oli 2008, jolloin maailmalla oli viljan hintapiikki.
Maatalouden osuutta pienentää se, että ruoka myydään entistä jalostetumpana.
Toinen syy on tuonnin kasvu ja siitä johtuva kilpailun kiristyminen. Maatalouden osuus ruokaeurosta pieneni viime vuosikymmenellä 15 sentistä 11 senttiin.
Jalostetun ruuan olisi periaatteessa pitänyt lisätä teollisuuden siivua, mutta niin ei ole käynyt.
Kaupan ja ravintoloiden osuuden kasvun pääsyyksi PTT toteaa kaupan neuvotteluaseman vahvistumisen. Vain pieni osa selittyy ulkona syömisen lisääntymisellä ja mahdollisesti kuljetusten lisääntymisellä ja kallistumisella.
Kauppa on ahminut lisää osuutta ruokaeurosta myös muissa pohjoismaissa sekä Ranskassa.
Sen sijaan Saksassa, ja Britanniassa kaupan osuus ei muuttunut viime vuosikymmenellä, ja USA:ssa se pieneni.
PTT:n laskelmat lähtevät ruuan kulutuksen kokonaisarvosta. Tutkimuksen esitteli maataloustieteen päivillä Kyösti Arovuori, ja sen tekemisessä ovat olleet mukana Hanna Karikallio ja Perttu Pyykkönen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mielestä ruuan hintaa ei Suomessa nosta kilpailun puute kaupassa, vaan luonnonoloista johtuva maatalouden huono tuottavuus.
Kaupan ja teollisuuden tuottavuutta Etla pitää kansainvälisesti melko hyvänä, Olavi Rantala kertoi. Kilpailuakin on Etlan mielestä koko ketjussa jokseenkin saman verran kuin EU:ssa ja USA:ssa.
Vaikka jalostettuun ruokaan tarvitaan yhä enemmän työtä ja muita kuin maataloudesta saatavia raaka-aineita, maataloustuotteiden hinnat selittävät Suomessa yhä kolmanneksen ruuan hintamuutoksista, MTT Taloustutkimuksen laskentamallit kertovat.
Energian ja työn hinta selittävät ruuan hintamuutoksista yhteensä kuudesosan, ja yhdessä maataloustuotteiden hintojen kanssa puolet.
MTT Taloustutkimuksessa asiaa ovat selvittäneet Xavier Irz, Jyrki Niemi ja Liu Xing. He tutkivat ruuan hintamuutoksia Suomen EU-jäsenyyden alusta 1995 vuoden 2010 helmikuuhun.
Tutkimus selvitti myös vuosien 2006–08 äkillisten hintamuutosten vaikutusta. Ruuassa hintasokin vaikutuksesta puolet näyttää hupenevan jo runsaassa puolessa vuodessa, joskin jotain vaikutusta on nähtävissä vielä kahden vuoden kuluttua.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
