Tästä on kyse, kun Venäjä esittelee uuden ihmeaseen – tulevissa sodissa itänaapuri satsaa yllätykseen
Uudet ihmeaseet, joita Venäjä välillä esittelee, eivät vaikuta rintamatilanteeseen. Tulevaisuudessa itänaapuri pyrkii yllättämään vastustajansa, kertoo apulaissotilasprofessori.
Venäjä kertoi joulukuussa sijoittavansa uuden Oreshnik-ohjusjärjestelmän naapurimaahansa Valko-Venäjälle. Venäjän puolustusministeriön videolta napattu kuva harjoituksista Valko-Venäjältä. Kuva: AP / LehtikuvaLue artikkelin tiivistelmäVenäjän uudet ihmeaseet, kuten Oreshnik-ohjus, toimivat lähinnä pelotteina ja propagandana. Maan sotilaallinen huippukalusto on pitkälti kulutettu Ukrainassa, ja nyt käytössä on vanhaa neuvostoaikaista materiaalia. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä säästelee uutta kalustoa ja kehittää yllätykseen perustuvia strategioita tulevia konflikteja varten.
Ukrainan sota on heikentänyt Venäjän suurvalta-asemaa, ja tulevaisuudessa maa pyrkii välttämään pitkiä kulutussotia. Venäjä kehittää nopean toiminnan joukkoja, ohjus- ja lennokkiteknologiaa sekä kyberkyvykkyyksiä lyhyisiin, yllättäviin operaatioihin.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Ukrainan sotaa mietitään Venäjällä nyt enemmän poliittisista kuin sotilaallisista lähtökohdista, kertoo apulaissotilasprofessori Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Venäjän toimintamallina on näytöksellisyys. Show’hun kuuluvat esimerkiksi uudet ihmeaseet ja ohjusiskut Putinin syntymäpäivänä.
Venäjällä voi Kukkolan mukaan hyvinkin olla piilossa uusia asejärjestelmiä tai uusia versioita, jotka yritetään pitää salassa.
”Venäjän tapa toimia on se, että ne tuodaan fanfaareiden saattelemana framille ja niitä käytetään Ukrainassa, jos ne nähdään soveliaiksi.”
”Strateginen ilma- ja ohjusisku on Venäjälle uhkakuva: se saattaa tulla jostain muualtakin kuin Ukrainasta.”
Uudet ihmeaseet, joita Venäjä toisinaan esittelee, eivät Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan vaikuta rintamatilanteeseen.
”Ne ovat näytösaseita. Ottaen huomioon, että käydään kulutussotaa, jossa tappiot mitataan isoilla luvuilla, yksittäisen asejärjestelmän yksittäinen käyttö ei tätä sotaa hetkauta puoleen eikä toiseen”, sanoo Kukkola.
Esimerkiksi joulukuussa Venäjä kertoi sijoittavansa uuden Oreshnik-ohjusjärjestelmän naapurimaahansa Valko-Venäjälle. Oreshnik on keskipitkän kantaman ballistinen ohjus, joka pystyy kantamaan useita taistelukärkiä, myös ydinkärkiä.
Tammikuussa Venäjä iski Oreshnikilla Ukrainan Lviviin. Britannian puolustustiedustelu sanoi tuolloin, että Venäjällä on todennäköisesti vain kourallinen Oreshnik-ohjuksia.
Ihmeaseiden esittelyn tavoitteena on Forsströmin mukaan pelotella Euroopan maita, jotta nämä lopettaisivat Ukrainan tukemisen. Toisaalta ne ovat viesti myös maan sisälle: Venäjä pystyy edelleen kehittämään uutta.
Show’hun kuuluvat esimerkiksi uudet ihmeaseet ja ohjusiskut Putinin syntymäpäivänä.
Venäjän sotilaallisen kapasiteetin paras kärki on Forsströmin mukaan nyt Ukrainan alueella ammuttuna säpäleiksi.
Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen 2022, liikkeelle lähdettiin parhaalla kalustolla.
Iso osa esimerkiksi Venäjän 2010-luvulla ja 2020-luvun alussa tuottamista taistelupanssarivaunuista ja rynnäkköpanssarivaunuista tuhoutui heti sodan parina ensimmäisenä vuotena, kertoo Kukkola.
Nyt Venäjä käyttää Forsströmin mukaan tavaraa reservistä ja varastoista. Kalusto on neuvostoaikoina valmistettua.
”Varastossa olevaa kalustoa on modernisoitu, mutta se ei ole läheskään yhtä hyvää kuin vuoden 2022 kalusto.”
Uutta sotilaskalustoa Venäjä vaikuttaisi säästelevän.
Ukrainan sodan luonne muuttui viime vuonna jalkaväen ja droonien mittelöksi.
Venäjä on Kukkolan mukaan pystynyt käyttämään vanhoja varastoja kulutussodassa, jossa ei käytetä kovin korkeaa teknologiaa.
”Vähän heikommallakin pärjää. Pääasia että sitä on paljon.”
Uutta sotilaskalustoa Venäjä vaikuttaisi Kukkolan mukaan säästelevän.
”Uudistuotanto näyttää ainakin tällä hetkellä menevän joko käyttövarastoille tai joukkoihin, joita koulutetaan. Sitä ei lähetetä rintamalle tuhottavaksi.”
Forsströmin mukaan Venäjä heikkenee pikkuhiljaa.
”Venäjä ei pysty korvaamaan rintaman tappioita varastoista kunnostettavilla tai uustuotantona tehdyillä tavaroilla.”
Neuvostoliiton kalustoa
Venäjällä on edelleen reilusti Neuvostoliiton aikaista sotilaskalustoa varastoissa.
Varikoilla oli Neuvostoliiton hajoamisen aikaan reilut määrät maavoimien kalustoa kuten panssarivaunuja, vastatykistöä ja raketinheittimiä. Lisäksi sotilaskalustoa vedettiin pois Itä-Saksasta ja Keski-Euroopasta.
Kalusto jaettiin itsenäistyneiden tasavaltojen, erityisesti Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin kesken.
Neuvostoliiton romahduksen ja pesänjaon jälkeen Varsovan liiton maat myivät ylijäämävarastoa pois.
Afrikkaan vietiin etenkin kevyitä aseita, AK-47-rynnäkkökiväärejä eli Kalašnikoveja ja sinkoja. Esimerkiksi Mosambikin lipussa on edelleen AK-47:n kuva.
Venäjän varastot saivat lisää täydennystä vielä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, kun rahat loppuivat ja jäljellä olevat asevoimien joukkoyksiköt lakkautettiin. Sotilaskalusto siirrettiin varastoihin.
Miten isoa osaa sotilaallisesta kapasiteetistaan Venäjä hyödyntää nyt Ukrainassa?
Maavoimien joukoista Ukrainassa ovat Kukkolan mukaan lähestulkoon kaikki. Sama koskee merivoimien merijalkaväkeä, maahanlaskujoukkoja ja isoa osaa erikoisjoukoista.
”Koulutustoimintaa ja joitain pieniä joukkoja on jäljellä varuskunnissa ympäri Venäjää”, Kukkola kertoi viime viikolla.
Merivoimista Mustanmeren laivasto on kiinni Ukrainassa. Tyynenmeren, Pohjoinen ja Itämeren laivasto toimivat omilla suunnillaan.
”Ukrainassa on kiinni merkittävä osa pommikonekapasiteettia mutta hävittäjistä vain murto-osa.
Myös ilmavoimista ja ilmapuolustuksesta iso osa on Kukkolan mukaan irti Ukrainan sodasta.
”Ukrainassa on kiinni merkittävä osa pommikonekapasiteettia mutta hävittäjistä vain murto-osa. Ilmatorjuntaa on ryhmitetty lounaiselle suunnalle torjumaan Ukrainan lennokki-iskuja.”
Osa ilmavoimien ja ilmapuolustuksen kyvyistä on säilytetty suunnilla, joista Venäjä ajattelee uhan tulevan: esimerkiksi luoteisella Venäjällä ja lännessä Tyynenmeren suunnalla.
”Strateginen ilma- ja ohjusisku on Venäjälle uhkakuva: se saattaa tulla jostain muualtakin kuin Ukrainasta. Siihen pitää olla koko ajan varautunut, jotta valtion sotilaallinen turvallisuus turvataan sodankin käynnissä ollessa.”
Tulevaisuudessa Venäjä pyrkii Kukkolan mukaan todennäköisesti yllättämään vastustajansa.
Ukrainan sodan tyyppistä pitkää kulutussotaa Venäjä ei Kukkolan mukaan halua sotia enää ikinä.
”Venäjällä varmasti etsitään ratkaisuja siihen, että ensi kerralla, kun käytetään sotilaallista voimaa, siitä selvitään lyhyessä ajassa.”
Ukrainan sota on horjuttanut itänaapurimme statusta suurvaltana, Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja Simo Pesu arvioi viime viikolla toimittajatilaisuudessa.
”Venäjä ei pystynyt lyömään keskisuurta Euroopan maata, joka ei ollut valmistautunut sotaan.”
”Venäjä ei pystynyt lyömään keskisuurta Euroopan maata, joka ei ollut valmistautunut sotaan.”
Tulevaisuudessa Venäjä pyrkii Kukkolan mukaan todennäköisesti yllättämään vastustajansa.
”Jos he laskevat, että pitää iskeä kovaa, he iskevät, ja käyttävät kaikkia mahdollisia suorituskykyjä, jotta ei juututa hyökkäysvaiheeseen.”
Tähän liittyy Kukkolan mukaan niin lennokkien, erilaisten ohjusten, nopean toiminnan joukkojen kuin myös kybersuorituskykyjen kehittäminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
