passipaikalla Onnekas puhemies
Eduskunta juhli hyvästä syystä. Säännöllistä valtiopäivätoimintaa on omassa maassa ollut 150 vuotta.
Muita vastaavia juhlan aiheita ovat Porvoon 1809 valtiopäivien eli maapäivien muisto, 1906 yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus ja 1907 eduskunnan käynnistyminen.
Arvokkaat valtiolliset juhlat järjestetään neljännesvuosisadan välein eli aina uudelle sukupolvelle. Juhlallinen isännöinti sattuu keskimäärin kahdeksan vuoden välein eli joka toiselle puhemiehelle.
Moni puhemies jähmettyy näistä juhlista kansakunnan muistiin. Arvokkuuden huippu lienee Erkki Pystysen (kok.) patsastelu Porvoossa keväällä 1984. Eero Heinäluomakin (sd.) pääsi onnekkaiden puhemiesten joukkoon.
Yksi epätarkkuus puhemiehen juhlaesitelmään lipsahti. Heinäluoma puhui 150-vuotiaan parlamentarismin taipaleesta.
Parlamentarismi eli hallituksen vastuu eduskunnalle tuli Suomeen vasta tasavaltaisen hallitusmuodon myötä 1919. Kamppailu oli kova, sillä kokoomus ja RKP halusivat kuninkaan, Mannerheimin tai edes presidentin olevan saavuttamattomissa eduskunnan yläpuolella.
Pääministeri Kalevi Sorsa (sd.) yritti hallitusmuodon vahvistamista heinäkuussa 1919 kalenteriin viralliseksi juhlapäiväksi, kansanvallan päiväksi. Virkamiehet kuitenkin kirjasivat pykälän kylmästi kertaluontoiseksi.
Silti jokaisen hallituksen on tuotava nerokkaat rakennemuutoksensa ja muut ”ainoat vaihtoehtonsa” kiltisti eduskuntaan. Ukaasihallinto ei pelannut edes toisen maailmansodan myrskyissä.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) toisteli budjettikeskustelussa uutta lempiajatustaan, että työvoiman määrän kasvu johtaa talouskasvuun. Kaikki ”kansainvälinen evidenssi” kuulemma osoittaa sen. Siksi kotiäidit on saatava palkkatöitä etsimään.
Kaj Turunen (ps.) ilmoitti, että tämä talousteoreetikko Juhana Vartiaisen evidenssi ei hänen päähänsä mahdu. Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) muistutti, että meillä on 300 000 työtöntä, joten tarjontaa on jo nyt.
Tarja Filatov (sd.) tuki pääministeriä. Yhdysvalloissa muuttoliike etelästä lisäsi talouskasvua. Kun se (laiton siirtolaisuus Meksikosta) padottiin, talouskasvu hiipui. Siinäkö finanssikriisin perimmäinen syy?
Tohtori Anna Kontula (vas.) totesi tuollaisen työvoiman lisäämisen johtavan säännönmukaisesti työehtojen heikentymiseen. Suoremmin äärivasemmistolainen yhteiskuntatutkijakaan ei uskaltanut hallituksen ruodusta poiketa.
Mutta Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoi, että Suomessa taloudellista toimeliaisuutta lisää 50 000 ulkomaalaista rakennustyömaillamme. He maksavat veronsa pääosin muualle kuin Suomeen.
Budjettikeskusteluiden parasta antia ei suinkaan ole se teiniliittomainen suunsoitto, jota käydään televisioidussa osuudessa. Ministerikohtaisissa debateissa päästään syvemmälle kuin torstain viihteellisillä kyselytunneilla.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) uskotaan hautovan samanlaista lakkautuslistaa vankiloista, jolla hänen puoluetoverinsa lakkautti varuskuntia vaalikauden alkajaisiksi. Tähtäimessä ovat taas kerran Pohjois-Karjalan laitokset.
Pohjoissuomalaiset ovat lujina Pelson puolesta. Se muistetaan professori Kalle Päätalon kirjoista. Hänen sairastunut isänsä piti viedä 1930-luvun pulavuosina köysissä Pelsolle, koska Herkko Päätalo ei Taivalkosken kunnanisien mielestä tarjonnut riittävästi vastiketta nauttimastaan sosiaaliturvasta, vaikka maassa oli valtava työvoiman tarjonta ja Jyrki Kataisen ja Juhani Vartiaisen evidenssin mukaan taloudellinen toimeliaisuus kukkeimmillaan.
PEKKA ALAROTU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
