Kaura päihittää pelletin pientalossaja pärjää hiilelle lämpövoimalassa

Helsinki aikoo vaihtaa osan kivihiilestä pelleteihin tänä vuonna Salmisaaren voimalassa. Yhtä hyvin hiilen sekaan sopisi kotimaista kauraa. helsingin energia Kuva: Viestilehtien arkisto

Viljojen maailmanmarkkinahinnat ovat alimmillaan neljään vuoteen ja tilanne on sama Suomessa.

Kun kaurasta maksettiin kaksi vuotta sitten 190 euroa tonnilta, tällä viikolla esimerkiksi Avenan tarjoushinnat ovat vajonneet sisämaassa 113 euroon tonnilta. Riihimäellä luvattiin torstaina enää 108 euroa.

Kauran polttamisesta ja lämmityskäytöstä keskusteltiin vuosikymmen sitten, kun kauratonnista sai 85–90 euroa. Hinta on edelleen kolmanneksen parempi.

Kauran kilpailukyky energiamarkkinoilla on selkeästi parempi kuin 2004, sillä muiden energialähteiden hinnat ovat kivunneet vielä enemmän. Sähkön, öljyn ja pelletin nimelliset hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2004 jälkeen.

Kaura pärjää kaukolämmön tuotannossa jopa kivihiilelle, jota rasittavat energiaverot. Hiilen verotusta esitetään kiristettäväksi vuoden vaihteessa, mikä parantaa entisestään kauran kilpailukykyä.

Kivihiilen kilpailijaksi kaurasta ei silti ole.

Kivihiiltä käytettiin viime vuonna kilomääräisesti hieman enemmän kuin Suomessa tuotettiin kaikkia viljoja yhteensä. Kumpikin ylitti neljä miljardia kiloa. Kivihiilikilo sisältää lisäksi lähes kaksinkertaisesti energiaa viljaan verrattuna.

Kaurasadolla voitaisiin teoriassa korvata seitsemäsosa kivihiilestä.

Ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että kauralla lämmittäminen on laillista, eikä ministeriöllä ole mitään sitä vastaan.

EU on suhtautunut Härmälän mukana nuivasti ensimmäisen polven biopolttoaineisiin, kuten etanoliin, ja kauran polttaminen voidaan rinnastaa siihen. On aika vähän eroa siinä, poltetaanko viljasta tehtyä etanolia auton moottorissa tai kauraa lämmityskattilassa.

Nuivan suhtautumisen takia kauran polttoon on turha odottaa julkista tukea.

Härmälä on huolissaan EU:n linjattomuudesta bioenergian edistämisessä. Toisen polven biopolttoaineiden kehittäjät turhautuvat, mikäli päätöksiä ei pian ala tulla. ”Ei näin voida mennä 2020-luvulle.”

Kauralämmityksestä puhuttiin viimeksi viime vuosikymmenen puolivälissä, kun viljasta oli ylituotantoa ja hinnat vajosivat.

Asia herätti myös närkästystä ja osa ihmisistä katsoi, ettei ruokaa pidä polttaa.

Aluepäällikkö Hannu Salo Bioenergia-yhdistyksestä kääntää asian toisin päin. Onko moraalisesti oikein, että ruuaksi kasvatetusta viljasta saa parhaan hinnan, kun se poltetaan lämmitykseen? Salon mielestä asia on tärkeä nostaa keskusteluun.

Hän ei silti usko, että kaurasta tulisi merkittävä bioenergian lähde. Isot voimalat edellyttävät pitkiä, jopa vuosien toimitussopimuksia.

Paikallisesti kauraa saatetaan taas käyttää pienissä kattiloissa, mikäli sopivia laitteita löytyy.

Energianeuvoja Markku Lappi Proagria Etelä-Suomesta on yhtä epäileväinen. Hän arvelee, että moni päätyy jättämään viljaa varastoon ja odottamaan hinnan nousua.

Jonkin verran viljajätettä käytetään lämmityksessä muun muassa siemenpakkaamoilla.

Lapin mukaan viljaa voitaisiin kuivata lajittelujätteellä tai viljalla. Kuivaus vie pari prosenttia sadosta. Laitteiden sopivuus viljalle kannattaa kuitenkin varmistaa.

Lappi vieraili hiljan itävaltalaisessa tutkimuslaitoksessa. Lämmityskattilaan tehtiin isoa remonttia syöpymisen takia neljän vuoden käytön jälkeen, vaikka viljaa sekoitettiin vain 10 prosenttia hakkeen joukkoon.

Tiken kesäkuussa valmistunut maatilojen ja puutarhojen energiakäyttötilasto yllättää. Tilaston mukaan viljan käyttö lämmityksessä on yli viisinkertaistunut vuodesta 2010. Viime vuonna siemensatoa käytettiin lämmitykseen 67 miljoonaa kiloa.

Maatilat ja puutarhat ovat edelläkävijöitä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Bioenergian osuus on noussut kolmessa vuodessa 42 prosentista yli 45 prosenttiin.

Puupelletin, siemensadon ja oljen käyttö on kasvanut vuoden 2010 jälkeen. Sähkön ja lämmitysöljyn kulutus on laskussa.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF