huidunperä Maahanmuuttajat päivän ilmiö
Meillä ovat perussuomalaiset nyt toimillaan, etenkin puheillaan, saaneet keskustelun maahanmuuttajistamme leviämään jopa kansainväliseen lehdistöön. Sikäläiset ovat palstoillaan todenneet Suomen suhtautuvan kriittisesti, jopa kielteisesti, maahanmuuttajiin.
Tällä kertaa perussuomalaisen kansanedustajan naispuolinen avustaja teki tiettäväksi, että maahan muuttaneilla tulisi olla hihassaan erityismerkki, joka ilmaisisi heidän statuksensa.
Eduskuntapiireissä ei meillä aikaisemmin ole esiintynyt tämänkaltaista toimintaa. Aikanaan perussuomalaisten ensi edeltäjiä olivat Pientalonpoikien puolue ja sitten Suomen maaseudun puolue.
Molemmat olivat Veikko Vennamon johtamia populistipuolueita, jotka ilmoittivat toimivansa maaseudun vähäosaisten puolesta. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa yhden miehen ryhmä kasvoi peräti 18:aan edustajaan.
Myös nykyiset perussuomalaiset ovat populistipuolue ja kaikkea muutosta vastaan. Ruotsin populistipuolue Sverigedemokraterna on sen pohjoismainen veljespuolue.
Maahanmuuttajuus on tätä nykyä yleinen ilmiö Euroopassa. Pohjoismaisissa naapurimaissamme se hyvin tunnetaan. Tiedetään myös, mistä maista muuttajat tulevat. Kahden viime vuosikymmenen aikana turvapaikan hakijoiden määrä on vuotta kohti paria poikkeusta lukuun ottamatta noussutkin. Pohjoismaissa vajaasta 30 000:sta lähes 50 000:een. Ruotsi on ollut suurin vastaanottaja.
Esimerkiksi vuonna 2010 Ruotsiin haki lähes 32 000 turvapaikanhakijaa, Norjaan 10 000, Suomeen 4 000 ja Tanskaan vajaat 3 000.
Maahanmuuttajat ovat varsinkin Ruotsissa saaneet aikaan väestönlisäyksen. Tiedossa aikanaan olikin, että väkiluvun omaehtoinen kasvu ei maassa tulisi olemaan riittävä. Sen vuoksi siellä ryhdyttiin suhtautumaan maahanmuuttoilmiöön varsin suopeasti, ja tuloksia saatiin.
Osaltaan suomalaisetkin ovat toimineet maahanmuuttajina Ruotsiin.
Kun meillä taloudelliset olot 1960-luvulla olivat varsin hankalat, Amerikan siirtolaisuuden kokeneessa maassa nähtiin nyt Ruotsi vastaavaksi auttavaksi kohteeksi. Meiltä lähti niinä vuosina perheittäin kaikkiaan 300 000 suomalaista Ruotsiin.
Maa tarjosi varsinkin pienviljelijöille ja työmiehille runsaasti työpaikkoja, ja mikä oli silloin erityisen tarpeellista, riittävästi asuntojakin.
Asian hankalaa puolta teki silloin tiettäväksi muun muassa suomalainen lehtinainen, joka lähti Göteborgiin kuvaajan keralla ja sikäläisten suomalaisten yhdyshenkilöiden avulla tutustui suomalaisten maahamuuttajien oloihin työ- ja kouluoloja myöten.
Liikuttavaa oli ollut tavata riikinruotsalaisessa koulussa ujoja ja hämmentyneitä suomalaisia alakoululaisia, jotka olivat vanhempineen tulleet itäisen Suomen hiljaisista maalaisoloista hälisevään Ruotsin suurkaupunkiin. Suomalainen kouluavustaja, huolehtiva naishenkilö, teki parhaansa lasten auttamiseksi tässä riikinruotsalaisessa ympäristössä.
Tekstin ilmestyttyä aikakauslehdessämme kuvineen kaikkineen meillä ryhdyttiin toimiin asiantilan parantamiseksi. Muiden muassa presidentti Kekkonen saapui – maitten välisiin hyviin suhteisiin tällöin viitaten – oma-aloitteisesti Ruotsiin ja käynnistettiin ruotsinsuomalaisten järjestötoiminta olojensa hoitamiseksi naapurimaassa.
Eli lähihistoria kertoo, että suomalaisetkin ovat olleet viime vuosikymmeninä maahanmuuttajia ja että monet ovat nyt naapurissa ruotsinsuomalaisia kolmannessa polvessa. On siten kokemusta siitä, mikä on oikea tapa suhtautua tänne nyt saapuneihin ja saapuviin maahanmuuttajiin, etenkin turvapaikanhakijoihin, kun he yrittävät parastaan, kielen oppimista myöten saadakseen uusissa oloissa elämän jatkumaan.
Huidunperäläisiä kiinnostaa, miten turvapaikanhakijat Pohjoismaihin nyt jakautuvat.
Maahanmuuttajuus on osaltaan kasvattanut Pohjoismaiden asukaslukua.
Pinta-alaltaan pienimmän Tanskan asukasluku oli 1970-luvulla viisi miljoonaa. Nyt se on 5,6 miljoonaa. Norjan asukasluku on lisääntynyt vajaasta neljästä miljoonasta täydellä miljoonalla. Ruotsissa, Pohjolan suurimmassa, väkiluku on noussut 8 miljoonasta 9,5 miljoonaan. Suomen asukasmäärä on noussut 4,6 miljoonasta 5,5 miljoonaan
Kaiken kaikkiaan Pohjolan väestö on sadan viime vuoden aikana kaksinkertaistunut ja on nyt yli 25 miljoonaa.
Kysymys kuuluu, miten maahanmuuttoilmiö lähivuosikymmeninä maassamme jatkuu. Muuttajat tapaavat olla nuorenpuoleista väkeä. Toivomuksena täällä on, että kykenemme integroimaan saapujat uuteen kotimaahan siten, että suomalainen elämänmeno parhaine puolineen täällä tulevina aikoina jatkuu vanhenevan väestön ratkaisevasti lisääntyessä.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
