”Jos ne kunnioittaisivat ihmistä, niin ei olisi mitään hätää”
Sudet aiheuttavat paljon ylimääräistä työtä ja huolta Jaakko, Sari ja Jalmari Kivelälle, joiden tilalla Kärsämäellä tapettiin kolme hiehoa viime viikon tiistaina. 38 naudan lauma ajettiin metsään seitsemän kilometrin päähän.
”Ei susia vastaan sinänsä mitään, niitä on ollut täällä iät ja ajat. Kuhan pysyisivät vaan metsissä. Laitumella olevat huolettaa kokoajan, karjaa pitää laskea ja tarkkailla enemmän”, kertoo Jaakko Kivelä.
Susia on Kivelöiden mielestä selkeästi liikaa.
”Jos ne kunnioittaisi ihmistä niin kuin ennen ei olisi mitään hätää. Joku pitäisi aina silloin tällöin ampua ja olla jahtia päällä muutenkin”, kertoo Jaakko Kivelä.
Susiin varautuminen on Kivelöiden mielestä vaikeaa.
”Eläinten hyvinvointi on meille tärkeää ja haluttaisiin laiduntaa, mutta se menee mahdottomaksi susien takia. Samoin uuteen navettaan tulee avonaiset seinät, jaloittelutarhat ynnä muut sellaiset, jotka liittyvät eläinten hyvinvointiin. Kysymys kuuluukin miten ne suojataan ja millä rahalla.”
Huittislainen lampuri Terhi Palojoki menetti suden tappamina 18 lammasta vuonna 2013.
Tilalle hankittiin susivahingon johdosta laumanvartijakoiria ja rakennettiin petoaitaa, mutta sudet tappoivat niistä huolimatta seitsemän uuhta ja jalostuspässin toissa viikolla.
”Ei voida sanoa varmuudella, kumpi petti, aita vai koirat. Itse epäilen aitaa”, Palojoki sanoo.
Susiaitaan saa ainekset ilmaiseksi, mutta sen pystytys ja kunnostus on työlästä.
”Susiaidan saa helposti rakennettua tasaiselle maalle suorakulman muotoiseksi. Kun mennään oikeasti maastoon kilometrien matkalle, rantaan ja kallioille, siitä on leikki kaukana.”
”Ruohoa saa olla ajamassa sähköistetyn aidan alta kahden viikon välein ja aitaan voi tulla monia muitakin toimintahäiriöitä.”
Sudet eivät ujostele pihapiiriä.
”Lasten hiekkalaatikossa on ollut suden jälkiä. Heti, kun ihminen katoaa näkyvistä, susi voi ilmestyä paikalle.”
Palojoen mukaan laumanvartijakoirat estävät tehokkaasti susivahinkoja. Sudet kuitenkin tottuvat nopeasti koiriin.
Palojoki sanoo, että hän ei lastensa puolesta pelkää hysteerisesti susia.
Ihmisten toiminta kuitenkin arveluttaa Palojokea.
”Susiaktivistit kävivät ”tarkastamassa” tilan aiempien lammasvahinkojen jälkeen.”
Terhi Pape-Mustonen
Susikeskustelu käy vilkkaana, sivu 7
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
