”Pitäisi tehdä enemmän töitä tai leikata elintasoa”
Asentaja Aki Juvonen kokosi harvesterikouraa Keslan Kesälahden tehtaalla tiistaina. Kesla palkkasi viime vuonna uutta väkeä, nyt yritys työllistää 287 henkeä. Niko Nyrhinen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaisen teollisuuden korkea kustannustaso asettaa isoja haasteita myös metsäteknologiaan erikoistuneelle konepajakonserni Keslalle.
Toimitusjohtaja Jari Nevalainen sanoo, että suomalaisten yritysten investointeja estää heikentynyt kilpailukyky. Jos investointeihin päädytään, ne ohjataan ulkomaille parempien tuottojen toivossa.
”Suomalaisuuden kilpailukyky on heikko. Teollisuus äänestää hiljaa myös jaloillaan, sillä valmistus valuu ulkomaille”, hän kertoo.
Nevalaisen mielestä Suomesta puuttuu luottamus ja usko siihen, että teollisuuden kustannusrakenteelle voitaisiin tehdä jotain.
”Lisäkuormitusta ei saa tulla. Nykyinenkin kuormitus on liian suuri ylläpidettäväksi”, hän sanoo.
Ensi vuoden alusta alkaen vientiteollisuus maksaa osansa rikkidirektiivistä syntyvistä kustannuksista.
Nevalainen sanoo, että Keslalle koituvia kustannuksia ei vielä tiedetä.
”Lasku on yhtenä rikkana rokassa”, hän sanoo.
Pörssiyhtiö Keslan liikevaihto kasvoi viime vuonna ja tulostakin syntyi entistä enemmän. Nevalainen sanoo, että odotukset kuluvalle vuodelle ovat korkealla.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 44,9 miljoonaa euroa ja se työllistää 287 henkeä.
Nähtäväksi vielä jää, mitkä ovat yritysverouudistuksen hyödyt.
”Uudistus on positiivinen. Pitää pystyä tekemään tulosta ennen kuin hyödyt ovat nähtävissä”, hän sanoo.
Keslalla on käynnissä investointiohjelma. Viime vuosi oli myös ensimmäinen täysi tilikausi Saksaan helmikuussa 2012 perustetulle tytäryhtiölle, joka keskittyy pelkästään markkinointiin.
Nevalaisen mielestä teollisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi on pöydälle nostettavat järeät keinot, jotta ”ketjun” kustannustasoa voitaisiin alentaa.
Maltilliset palkkaratkaisutkaan eivät enää välttämättä riitä.
”Nyt pitäisi tehdä enemmän töitä tai leikata elintasoa”, hän sanoo. Hänen mielestään myös palkanalennuksista pitää keskustella.
”Pitäisi lähteä liikkeelle laajalla sektorilla. Kyse olisi sisäistä devalvaatiosta. Päätös vaatisi etujärjestöjen keskinäistä sopimista”, hän sanoo.
Nevalainen kannattaisi nyt työviikon pidentämistä nykyisestä 40 tuntiin.
”Työn tekemisen lisääminen olisi palkanalennuksiin verrattuna inhimillisempi ja järkevämpi tapa vähentää kustannuksia.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
