"Pulaa jäätelöstä ei ole ollut", jäätelötehtaat pyörivät nyt täysillä

Iida-Maria Lapinkoski tekee tötteröitä ja Noora Heikkinen rahastaa Anu ja Sara Hillin ostokset Ingmannin kioskilla Oulun Karjasillalla. Myyjien mukaan niin jäätelöä kuin asiakkaita on riittänyt. Kuva: Pekka Fali

Jäätelömestari Thomas Laitinen aloitti maanantaina aamukuudelta työpäivän Vanhan Porvoon Jäätelötehtaassa. Illalla työvuoro vaihtui golfkierrokseen Kirkkonummen Pickalassa. Kuva: Kimmo Lundén

"Aurinko on yksi parhaista jäätelön myyjistä", ynnää pitkän hellejakson vaikutusta jäätelövalmistaja Froneri Finlandin kehitysjohtaja Anita Storgård.

"Olemme myyneet selvästi enemmän jäätelöä kuin viime vuonna, Storgård vertaa.

Froneri on Suomen jäätelömarkkinoiden markkinaykkönen. Arvionsa mukaan yhtiöllä tunnettuine jäätelöbrändeineen on Suomessa 45–47 prosentin osuus Suomen jäätelömarkkinoista. Fronerin brändejä ovat muun muassa Pingviini, Aino- ja Classic-jäätelöt.

Fronerista puolet omistaa Suomen Nestlé ja toisen puolen brittiyhtiö R&R. Nestlé osti Valiolta jäätelöliiketoiminnan ja sen Turengin-tehtaan, jossa jäätelöt edelleenkin valmistetaan. Froneri Finland Oy:lle Suomen Nestlén jäätelöliiketoiminta siirtyi kokonaan lokakuussa 2016.

Fronerin Storgårdin mukaan Turengin-tehdas pyörii täysillä. Yhtiön Suomessa myytävät jäätelöt Turengin-tehdas valmistaa suomalaisesta maidosta ja kermasta, jota läheinen Valion meijeri toimittaa. Toimitukset se on pystynyt hoitamaan muutaman päivän viiveitä lukuun ottamatta joissakin tuotteissa. Muun muassa Mövenpick-jäätelöä yhtiö tuo maahan ulkomailta sijaitsevilta tehtailtaan.

"Pulaa jäätelöstä ei tietääkseni ole ollut."

Myös Pingviinijäätelökioskit ovat Fronerin, ja kauppa käy hyvin:

"Lämpötilat vaikuttavat siten, että 30 asteen helteillä suomalaiset kääntyvät jo virvoitusjuomien puoleen jäätelön sijaan", Storgård kuvaa kuluttajien liikkeitä ja valintoja kesähelteellä. Vanilja-, suklaa- ja mansikkajäätelö pitävät vuodesta toiseen pintansa."

Valio palasi tänä vuonna Suomen jäätelömarkkinoille 14 vuoden jälkeen. Nestlé osti Valiolta Turengin- jäätelötehtaan koneineen laitteineen ja brändeineen. Valio on aloittanut uudestaan alusta.

Valion jäätelökategorian johtaja Jussi Mattsson kertoo yhtiöllä olevan kunnianhimoiset tavoitteet.

Valioin jäätelövalmistukseen ja myyntiin kesähelteillä ei niin ole ollut vaikutusta:

"Jäätelömme ovat puolen litran herkuttelupakkauksia ja ne käytetään kotona. Kysyntä on aika tasaista läpi vuoden", Mattsson kertoo.

Suosituimmat maut Valiolla ovat kinuski ja salmiakki-chili. Mattsson lupaa seuraavia uutuuksia syksyllä.

Suomessa on myös joukko kasvavia pieniä paikallisia jäätelövalmistajia. Yksi tulokkaista on Vanhan Porvoon Jäätelötehdas. Local Artisans Oy:n omistama jäätelötehdas aloitti toimintansa vuoden 2017 helmikuussa. Hitaasti vatkattua artesaanijäätelöä valmistavan yhtiön toiminta on laajentunut niin, että yhtiö on vuorannut kesällä suuremmat tilat itselleen ja valmistelee muuttoa vanhassa Porvoossa.

Jäätelömestari ja jäätelötehtaan osakas Thomas Laitinen aloitti työpäivänsä aamukuudelta sekoittamalla jäätelömassan.

"Odotamme innolla heinäkuun myyntilukuja. Ne tulevat ylittämään rutkasti viime vuoden heinäkuun myynnin – joka sekin oli vahva kuukausi", Laitinen kertoo.

Vanhan Porvoon Jäätelötehdas myy jäätelöä viidestä polkupyörävaunustaan Helsingin Espalla ja Porvoossa. Porvoossa yhtiöllä on myös kontista rakennettu jäätelökioski ja Glassikko-ravintola.

"Pyöristä myydään kuukaudessa nyt noin 2 500 litraa jäätelöä. Merikontti mukaan lukien jäätelöä menee 6 000 litraa kuukaudessa."

Pienen jäätelötehtaan kokemusten perusteella helle siirtää ulkona syödyn jäätelön suurimman kysynnän myöhempään iltapäivään, kello kahden jälkeen.

"Suosituimmat maut loppuvat iltapäivällä."

Kilpailu näkyvyydestä Helsingin Esplanadin puistossa on kovaa: yrittäjiä kojuineen ja pyörineen on useampia liikkeellä.

Suomalaiset ovat jäätelönkulutuksessaan Euroopan ykkösiä. Froneri on Euroopan toiseksi suurin jäätelönvalmistaja, ja tuntee jäätelönkulutuksen trendit. Suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa 12 litraa henkeä kohden. Keski-Euroopassa kulutus jää 6–7 litraan per henkilö. USA:ssa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kulutus henkilöä kohti nousee yli 20 litraan vuodessa.