huidunperä Kunnallisvaalitjo puhuttavat
On nyt sitten selvitty suuresta vaalikampanjasta toimineen kaikkineen.
On saatu maahan uusi presidentti puolisoineen kuuden vuoden toimikaudeksi tuttuun Linnaan. Asiat saatiin tasavallassa tällä kertaa hoidetuiksi ilman median takavuosien monia juorutekstejä.
Ymmärrettävää oli, että SDP kolmikymmenvuotisen presidenttikautensa jälkeen ilman muuta siirtyi syrjään. Keskustan Väyrysen yllättävän hyviksi osoittautuneita menestysmahdollisuuksia puolestaan rajoitti vihreitten parista noussut ehdokas.
Meitä tasavallan kansalaisia eivät valtakunnalliset vaalit tapaa jättää rauhaan. Päinvastoin.
Demokratiana me vaaleja totta kai arvostamme ja toteutamme.
Nyt odotamme kunnallisvaaleja erityisen kiinnostuneina, jopa jännittyneinä.
Kunnat on se hallinnonala, joka eniten ja monin tavoin vaikuttaa meidän kansalaisten arkeen etenkin terveydenhoitoa, koululaitosta, vesi- ja viemärijärjestelmiä, kirjasto-olojakin myöten.
Nyt hallitus ja varsinkin kokoomuksen kuntaministeri ovat liputtaneet radikaalin kuntauudistuksen merkeissä. Ehdotetaan pitkälti yli kolmensadan kuntamme supistamista peräti seitsemäänkymmeneen.
Meillä on tässä maassa käytössä kaikkiaan neljät valtakunnalliset vaalit.
Jo vuodesta 1907 eli toistasataa vuotta on käyty eduskuntavaaleja. Uusimmat olivat vasta viime vuonna, joten seuraavat tulevat ajankohtaisiksi neljän vuoden kuluttua 2015.
Niiden lisäksi ovat käytävinä kahdet muut valtakunnalliset vaalit. Presidentinvaalit juuri hoidettiin, joten seuraavat ovat, toistettakoon, vuorossa kuuden vuoden kuluttua, 2018.
Sen sijaan kunnallisvaalit, nämä joka neljäs vuosi pidettävät, osuvat jo ensi syksyyn.
Vaaleihin osallistumisemme on meillä toisaalta varsin vaimeata verrattaessa sitä muun muassa muihin Pohjoismaihin. Eduskuntavaaleissa äänestysprosenttimme tapaa jäädä 65 prosentin tienoille.
Kunnallisvaaleissa se nousee hivenen yli 60:n. Sen sijaan presidentinvaalien kakkosvaiheessa luku nousee jo yli 77 prosentin.
Kotoisten eduskunta-, presidentti- ja kunnallisvaalien lisäksi hoidettavina ovat meillä vielä EU-parlamenttivaalit.
Tässä vuoroin Brysselissä, vuoroin Strasbourgissa kokoontuvassa ja siinä suhteessa kustannuksiltaan varsin kalliiksi tulevassa parlamentissa on 736 edustajaa, joista Suomen osuutena on valita 13 henkilöä.
Näitä vaaleja käydään joka viides vuosi. Kun edelliset olivat vuonna 2009, seuraavat ovat tulollaan syksyllä 2014.
Osallistumisemme EU-vaaleihin jäi meillä tällä kerralla vain 40 prosenttiin. Valittiin kahdeksan naista, viisi miestä. Kokoomuksesta heitä tuli neljä, keskustasta kolme, SDP:stä kaksi. Loput neljä edustavat kristillisdemokraatteja, ruotsalaista kansanpuoluetta, vihreitä ja perussuomalaisia.
Tulevat kunnallisvaalit askarruttivat nyt ymmärrettävästi kuitenkin eniten huidunperäläisiä, kun viikonvaihteessa tavattiin kahvipöydän ympärillä Kalervon nimipäivillä.
Varttunut väki samalla valisti leppoisaan tapaan ja huumorilla höystäen seuran nuorimpia vaaliasioissa.
Tekivät heille tiettäväksi, että vaalit ovat tasavallassamme oma ja erityisen merkittävä tapahtumansa.
Demokratia edellyttää kansalaisilta aktiivia paneutumista, vastuuntuntoa yhteiskunnan asioiden hoitoon.
Vaaleihin tultuaan ja äänestyskoppiin ehdittyään äänestäjä on valmistautunut tehtävään. Muutamana tuokiona hän huipentaa ja tiivistää vaalitaistelun aikana saamansa tietouden ja harkintansa tuloksen.
Paneuduttuaan ehdokkaiden ja tämän puolueen ajatuksiin ja arvomaailmaan hän on tehnyt valintansa ja kirjoittaa hyväksymänsä ehdokkaan numeron vaalilippuun.
Eli muutama toiminnan hetki äänestyskopissa on kansalaiselle vaalitaistoseurannan ja henkilökohtaisen harkinnan päätösvaihe, totesi seuran vanhin.
Oma lukunsa olivat vuoden 2008 kunnallisvaalit. Valtuutettuja valittiin 10 412.
Kolmesta suuresta kokoomus sai 2 020 edustajaa, SDP 2 066. Molempien osuus oli hivenen alle 20 prosenttia. Keskusta sai 3 518 valtuutettua, prosenttimäärä hivenen alle 34. Vasemmisto oli neljänneksi suurin luvuin 833, prosentti oli kahdeksan. Pienpuolueiden osuudet rajoittuivat alle 4 prosentin.
Luvut ovat taustana, kun syksyllä käydään kunnallisvaaleihin.
Kiintoisaa on, miten maaseutukuntien väestö reagoi vaaliuurnilla taajama- ja kaupunkiväestön rinnalla.
Siihen tapaan Huidunperällä vaaleista ja äänestämisestä. Ounasteltavissa oli, että syksyn vaaleja ajatellen merkittäviä hankkeita on kehitteillä tämän alueellisesti laajan maan maaseutukunnissa.
Niin kulkivat puheet meillä sunnuntaina Kalervon-päivillä.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
