Mielipiteitä susikannan hoitoon kerätään verkossa
Susikannan hoitosuunnitelmaa pääsee kommentoimaan rekisteröitymällä keskustelusivustolle. Kommentteja voi esittää vain oman asuinpaikan mukaisella keskustelualueella.
Vaihtoehtoina ovat alueet, joilla asuu vakituisesti susipari tai susilauma. Laumat on merkitty karttaan vihreillä pallukoilla. Itärajan molemmin puolin elävät laumat tunnistaa harmaista pallukoista.
Nettikeskustelijan pitää valita myös oikea susireviirialue itäisestä, läntisestä, lounaisesta tai pohjoisesta.
Reviirittömät keskustelijat ovat niitä, joiden asuinalueella sudet eivät vakituisesti esiinny.
Vielä erikseen ovat poronhoitoalueella asuvat henkilöt.
Ensimmäisenä avatun keskustelun aiheena on suden ongelmallinen käyttäytyminen.
Keskustelufoorumin ideat ja ajatukset luovat pohjaa ensi syksyn susireviirialueiden työpajoille. Samaan tähtää huhtikuussa toteutettava kansalaiskysely.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka turvaisivat susikannan säilymisen ja vastaisivat ihmisten kokemiin huoliin ja vahinkoihin.
Viime viikolla sudenhoitosuunnitelmaa valmisteleva projektipäällikkö Mikael Luoma esitteli hanketta Keuruulla Keski-Suomen riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille.
Luoman mukaan biologit ovat linjanneet, että Suomessa pitää olla 20–25 lisääntyvää susiparia. Se on niin sanottu suotuisan suojelun taso.
Tällä hetkellä poronhoitoalueen eteläpuolella on 16 susilaumaa ja 15 tiedossa olevaa paria. Lisäksi on kahdeksan molemmin puolin itärajaa elävää laumaa.
Sudenhoitosuunnitelman nettisivulla julkaistun kartan mukaan poronhoitoalueella ei ole yhtään susilaumaa tai -paria. Sivun ylälaidassa ovat Suomen riistakeskuksen sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen nimet ja logot.
Poronhoitoalueella yhden suden on todettu vuonna 2011 tehneen vahinkoa 65 000 euron edestä.
Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingoiksi on laskettu 750 euroa per susi. Viime vuonna sudet tekivät Luoman mukaan vahinkoa 13 lammastilalla ja tappoivat lisäksi kolme nautaa.
2000-luvulla sudet ovat tappaneet keskimäärin 30 koiraa vuodessa. Suunnilleen puolet koirista on tapettu pihaan, puolet metsään.
Valtaosa susien metsässä tappamista metsästyskoirista on ollut jänistä ajavia, loput hirvikoiria. Pihoista sudet tappavat eniten suomenpystykorvia tai sekarotuisia koiria.
Ruotsalaiset ovat testanneet koirien sähköliiviä. Kokemukset ovat hyviä, Luoma kertoi.
Luonnos uudeksi sudenhoitosuunnitelmaksi valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa suunnitelman.
REIJO VESTERINEN
www.sudenhoitosuunnitelma.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
