Puolueiden kokouksista
Keskusta, SDP, vihreät ja kristillisdemokraatit olivat koolla lauantaina.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hoputti eläkeiän nostoon lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa Kouvolassa.
”Se olisi luontevaa, koska suomalaiset elävät entistä pidempään ja entistä terveempinä.”
Oppositiojohtaja Sipilä syytti maan hallitusta päättämättömyydestä ja vaikeiden asioiden lykkäämisestä.
Hänen mukaansa keskusta esittää oman suunnitelmansa Suomen selviytymiseksi kevään aikana.
Sipilä otti myös kantaa valtion omistaman tienrakennusyhtiö Destian myyntipuheisiin. Hän puolsi asiaa ja sanoi, että näin ilman velanottoa saataisiin melkoinen investointiaalto teihin, rautateihin sekä homekouluihin ja -sairaaloihin.
Puoluevaltuusto vaati pikaisia toimia maatalouselinkeinon pelastamiseksi.
”MTK:n ruokatempaus paljasti kaikille maatalousyrittäjien ahdingon: tuottajahinta ei kata tuotantokustannuksia. Kysymys on 400 000 suomalaisesta työpaikasta, suomalaisesta puhtaasta lähiruoasta ja tuottajien toimeentulosta.”
Valtuuston mielestä Suomen on selkiytettävä EU-budjettitavoitteitaan, jotta Suomelle tärkeät maatalous- ja aluekehittämisrahat turvataan. Epäselvät tavoitteet voivat johtaa neuvotteluiden pitkäaikaiseen umpikujaan.
Puoluevaltuuston kokouksessa Kouvolassa oli huojentunut tunnelma kohtuullisena pidetyn kuntavaalituloksen jälkeen.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen tyrmäsi ehdotukset eläkeiän nostamisesta SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa.
Urpilaisen mukaan työuria voidaan pidentää alkupäästä ja keskeltä muun muassa opintotuki- ja päivähoitouudistuksilla, mutta SDP:n kielteinen kanta eläkeiän nostoa kohtaan ei ole muuttunut.
”Suomi tarvitsee kaikki käsiparit töihin, jotta julkisen talouden kestävyys saadaan turvattua. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä.”
Kaivosteollisuus ja ennen muuta Talvivaaran ympäristöongelmat puhuttivat Kuopioon kokoontunutta puoluevaltuustoväkeä.
Urpilainen piti Talvivaaran tapahtumia järkyttävinä ja tuomittavina mutta sanoi, ettei niistä saa tehdä vääriä johtopäätöksiä.
”Suomella ei ole varaa siihen, että kaivosteollisuus ja ympäristönsuojelu ovat pysyvästi törmäyskurssilla. Me tarvitsemme molempia. Puhtaan luonnon, joka edistää niin virkistystoimintaa kuin matkailua, ja myös maaperän kestävää taloudellista hyödyntämistä.”
Ryhmäkanne pitäisi ulottaa koskemaan myös ympäristörikoksia, ehdotti vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö lauantaina.
”Suomessa ei ole mahdollista nostaa ryhmäkannetta ympäristörikoksesta. Se poistettiin aikanaan työryhmän esityksestä, kun ryhmäkanne säädettiin mahdolliseksi. Tämä epäkohta on muutettava.”
Niinistö puhui vihreiden puoluevaltuuskunnassa lauantaina.
”Kainuulaisia on aikanaan johdettu harhaan kaivoshanketta suunnitellessa. Nyt meidän on tehtävä kaikkemme heitä auttaaksemme. Tavallisia ihmisiä on autettava suuryrityksen saattamiseksi vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista.”
Niinistön mukaan Talvivaaran opetukset otetaan huomioon uudessa ympäristönsuojelulaissa.
Hän arvioi, että suomalaisten enemmistö haluaa lain, joka ehkäisee tehokkaasti ympäristön pilaamista. Uudistus on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle.
Kotihoidon tuen määrän tai kestoon ei tule puuttua, sanoi kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäasiainministeri Päivä Räsänen lauantaina.
Hän puhui puolueen puoluevaltuustolle lauantaina. Samalla hän ilmoitti halustaan jatkaa puolueen puheenjohtajana kesän jälkeenkin. Räsänen on ollut puolueen johdossa kahdeksan vuotta.
Kotihoidon tuki on noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun. Ruotsin mallia on esitetty yhtenä vaihtoehtona, jonka avulla kotiäidit saataisiin nopeammin työelämään.
Kristillisdemokraatit näkevät, että työelämän joustavoittaminen on tärkeä ja tavoiteltava asia. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että pienten lasten valinnanvapautta lastensa hoidon suhteen heikennetään.
”On väärin repiä pienten lasten vanhemmat työelämään siinä vaiheessa, jossa lapsen etu on saada hoivaa omalta vanhemmaltaan”, totesi Räsänen.
Vaikka Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työnteko on hiukan vähäisempää kuin Ruotsissa, tämä ei näytä syrjäyttävän äitejä työelämästä vuosikausiksi.
3–5-vuotiaiden lasten äitien työssäkäyntiaste Suomessa on samansuuruinen kuin Ruotsissa, ja 6–16-vuotiaiden lasten äitien korkeampi kuin ruotsalaissisarten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
