Presidentti Niinistö: Vihamielinen teko Ahvenanmaata vastaan olisi sodanjulistus Natolle
”Onko varautumisemme terrorismiin ja muihin ääriliikkeisiin riittävän laadukasta? Entä pystymmekö havaitsemaan ja torjumaan yhä kehittyneemmät kyberhyökkäykset ja muut uuden teknologian mahdollistamat uhat?” presidentti Sauli Niinistö kysyi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi puheessaan valtiopäivien avajaisissa, että Suomessa monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sitovuutta on aina pidetty pienen maan elinehtona. Kuvassa vasemmalla eduskunnan puhemies Petteri Orpo (kok.). LEHTIKUVA / Antti Hämäläinen.Presidentti Sauli Niinistön mukaan Ahvenanmaan asema on nyt vakaampi kuin kenties koskaan.
”Vihamielinen teko sitä vastaan olisi sodanjulistus Natolle”, hän sanoi eduskunnassa valtiopäivien avajaisissa torstaina.
Hänestä on myös selvää, että Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa maakunnan tilanne on erityisen huomion kohteena.
Niinistö sanoi, että Suomessa monenkeskisten kansainvälisten sopimusten sitovuutta on aina pidetty pienen maan elinehtona. Hänestä siitä on hyvä pitää kiinni.
”Muuttuneet olot ja vauhdilla kehittynyt sotilasteknologia saattavat kuitenkin vaikuttaa olemassa olevien sopimusten ajantasaiseen soveltamiseen.”
Avajaisistunnon jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan Niinistö sanoi viittaavansa siihen, että koska sotilasteknologian kehityksen myötä liikkumisnopeudet ovat kasvaneet, se saattaa lisätä tarvetta uusille keinoille, joilla voidaan saada aikainen varoitus Ahvenanmaahan kohdistuvista uhista.
Niinistön mukaan Ahvenanmaahan ei ole ollut kovin suurta kansainvälistä erityiskiinnostusta.
”Enkä minäkään ole sitä ottanut puheeksi, kun sitä ei minkään näköisenä ongelmana ole kansainvälisessä yhteisössä tuotu esiin, eikä myöskään Nato-neuvottelujen aikana.”
Keskustelua Ahvenanmaan demilitarisoinnista peräänkuuluttivat viikonloppuna muun muassa kokoomuksen tuoreet kansanedustajat Jarno Limnéll Helsingin Sanomissa sekä Jarmo Lindberg ja Pekka Toveri Ilta-Sanomissa.
Niinistö puhui myös laajemmin Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomeen ja tulevaan eduskuntatyöhön. Hän totesi, että liittolaisuus edellyttää uutta lainsäädäntöä ja sitoutumista Naton keskeisiin periaatteisiin.
”Jäsenyyden käytännön vaikutukset tulevat varsin pian uuden eduskunnan pöydälle. Tämä osuu kaiken lisäksi ajallisesti yhteen sen kanssa, että neuvottelut kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltain kanssa ovat käynnissä.”
Presidentti sanoi pitävänsä tärkeänä, että valiokunnat, jotka ovat tässä asiassa keskeisiä, pysyisivät saumattomasti ajan tasalla. Näitä ovat muun muassa puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta.
”Poliittinen yhteisymmärrys oli suuri vahvuutemme jäsenyysprosessin aikana. Sitä olisi hyvä harjoittaa jatkossakin.”
Keskeisten valiokuntien merkitystä hän piti esillä myös pari viikkoa sitten vaalikauden päättäjäisissä.
”Jos joudutaan tekemään ratkaisuja, jotka selvästi vaativat eduskunnan katteen, sitä katetta vähintään noista valiokunnista sitten on saatavissa”, hän perusteli toimittajille.
Niinistö korosti, että Nato-jäsenyys ei yksin ole ratkaisu Suomen turvallisuuskysymyksiin.
”Ensisijaisen vastuun turvallisuudestamme kannamme yhä itse. Siellä missä tunnistamme aukkoja tai haavoittuvaisuuksia, ne on paikattava.”
Hän pohti, mikä on mahdollisesti jäänyt huomaamatta, kun huomio on keskittynyt Venäjän hyökkäyssotaan ja Nato-jäsenyyteen.
”Onko varautumisemme terrorismiin ja muihin ääriliikkeisiin riittävän laadukasta? Entä pystymmekö havaitsemaan ja torjumaan yhä kehittyneemmät kyberhyökkäykset ja muut uuden teknologian mahdollistamat uhat?”
Niinistö sanoi toivovansa, että valmiuslain käynnissä oleva uudistamistyö etenee tällä vaalikaudella joutuisasti. Tiedotustilaisuudessa hän lisäsi, että keskustelu asiasta käynnistyi jo vuonna 2014, kun Venäjä käytti tunnuksettomia sotilaitaan eli "pieniä vihreitä miehiä" aloittaessaan Krimin niemimaan miehityksen Ukrainassa.
”Totesimme, että meillä se olisi ollut poliisiasia, ei sotilaallinen asia. Valmiuslaissa tietyt kynnykset on kuvattu senhetkisen ajattelun ja tilanteiden mukaan huomioimatta sitä, että maailma muuttuu. Siksi minusta olisi hyvä, että tarkistellaan ne kaikki uudelleen valmiuslain kynnyksiä myöten. Muistaakseni myös rajalla (Rajavartiolaitos) on ollut erityisiä toivomuksia, koska tilanteet ovat muuttuneet.”
Kysymykseen Naton ydinaseharjoituksista Niinistö vastasi, että niissä ja Naton ydinasesuunnittelussa Suomi on kyllä mukana. Hän kuitenkin huomautti, että se ei tarkoita esimerkiksi ydinaseiden tuomista Suomeen.
Tällä hetkellä ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa, eikä Niinistö näe, että lakimuutokselle olisi tarvetta.
”Minä en oikein ole kotonani sellaisen ajatuksen kanssa, että Suomessa olisi ydinaseita”, hän sanoi ja korosti asian olevan nimenomaan hänen henkilökohtainen mielipiteensä.
Eduskuntasalissa pitämänsä puheen lopuksi hän antoi neuvon kansanedustajille, jotka tulevat olemaan työssään kovilla.
”Rohkaisen teitä pitämään huolta itsestänne, sekä henkisestä että fyysisestä jaksamisestanne. Vaikkapa vanhan sanonnan "ylös, ulos ja lenkille" -muodossa. Eikä varmaan olisi pahitteeksi levittää liikunnan tärkeyden sanomaa laajemminkin sinne kotikentille”, hän sanoi ja sai salista naurunhörähdyksiä.
Puheensa lopuksi hän julisti valtiopäivät avatuiksi.
Eduskunnan lehtereillä avajaisia oli seuraamassa paljon arvovaltaisia vieraita, muun muassa presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi sekä entinen pääministeri, viime vaalikaudella puhemiehenä toiminut Matti Vanhanen (kesk.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
