Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Puurakentamisen työnjohtajista on työmailla huutava pula

    Puurakentamisen suosio kasvaa. Puurakentamiseen erikoistuneita työnjohtajia ei toistaiseksi ole yhtään.
    Rakennusmestarien ja AMK-insinöörien liiton RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth lupaa, että RKL tarjoaa jatkossa puurakentamisen täydentävää koulutusta.
    Rakennusmestarien ja AMK-insinöörien liiton RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth lupaa, että RKL tarjoaa jatkossa puurakentamisen täydentävää koulutusta. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Kuva: Jukka Pasonen

    Puurakentaminen kasvaa, mutta työmailta puuttuvat puurakentamisen taitavat työnjohtajat. Tähän on havahduttu Rakennusmestarien ja AMK-insinöörien liitossa RKL:ssä.

    "Puurakentamisessa on pullonkauloja. Kun eletään voimakasta kasvutrendiä, pätevien työnjohtajien saatavuus on jäänyt jalkoihin", RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth sanoo.

    RKL ei ota kantaa sen enempää betoni- tai puurakentamisen puolesta. Taloja rakennetaan kummastakin keskeisestä materiaalista ja niitä yhdistäen. Hiilineutraaliusvaatimukset vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti rakentamiseen.

    "Puu on vallan erinomainen materiaali, varsinkin jos kotimaista puuta olisi vielä enemmän saatavilla. Tuotekehitystä on tapahtunut paljon", Ehrnrooth kuvaa alan kehitystä.

    Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä puurakentamista. Kohteet ovat entistä vaikeampia. Korkeatkaan puukerrostalot eivät ole enää erikoisuuksia.

    Pääkaupunkiseudullakin on rakennettu upeita suuria puurakennuksia, kuten Supercellin palkittu pääkonttori Helsingin Jätkäsaaressa. Se on Suomen suurin puurakenteinen toimistokiinteistö.

    Helsingin Oodi-kirjasto tunnetaan pitkistä puukaaristaan. Vuonna 2019 valmistui maan toistaiseksi korkein puukerrostalo, Joensuun 14-kerroksinen opiskelija-asuntola Lighthouse.

    Maanrakennuslain uudistushankkeen edetessä myös puurakentamiseen tulevat uudet kelpoisuusluokat puurakenteiden työnjohtajille ja -suunnittelijoille. Kelpoisuusehdot osaamiselle ja työkokemukselle kiristyvät Ehrnroothin mukaan entisestään.

    Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL on rakennusasiantuntijoiden järjestö. Se vahvistaa pätevyysvaatimukset sekä ylläpitää rakentamisen eri alojen työnjohtajien pätevyysrekisteriä. Pätevyysluokat ovat tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa.

    RKL:n pätevyysrekisteriä ylläpitää FISE Oy. Pätevyysrekisterin sarake "puurakenteiden työnjohtaja" näyttää pyöreää nollaa. Rekisteröityjä ja koulutettuja työnjohtajia ei ole.

    Vertailun vuoksi: uudisrakennusten betonirakenteiden työnjohtajia rekisterissä on 1 133.

    Osa pätevyysvaatimuksista rakennustyömailla on lakisääteisiä ja osa perustuu maanrakennuslakiin.

    Alan sisälläkin on toiveita muodolliseen pätevöitymiseen riittävällä siirtymäajalla. Myös kuntien rakennusvalvonnat edellyttävät osaavia puurakentamisen työnjohtajia.

    Suunnittelijoita on koulutettu vaativiin puurakennuskohteisiin, mutta päteviä työnjohtajia kaivataan. Kunnan rakennusvalvonta on jättänyt hyväksymättä esitettyjä työnjohtajia, kun tarvittavaa kokemusta saati muodollista pätevyyttä ei ole ollut esittää.

    RKL on alan merkittävä kouluttaja. Se kouluttaa muun muassa betonityönjohtajia yhteistyössä Betoniyhdistyksen ja RIL ry:n kanssa.

    Betonityönjohtajien kursseilla riittää osallistujia. Yritykset arvostavat koulutusta ja hakevat pätevyyksiä työnjohtajilleen. Betonipätevyyksiä on annettu ja niihin koulutettu jo 1940-luvulta saakka.

    Puurakenteiden työnjohtajapätevyys ei toistaiseksi ole vielä lyönyt itseään läpi. RKL:kin ryhtyy Ehrnroothin mukaan varmasti tarjoamaan täydentävää koulutusta. Hän arvelee, etteivät kaikki sidosryhmätkään ole vielä nähneet puurakentamisen erityisyyttä jo rakennusvaiheessa.

    Rakennusmestarit ja Insinöörit AMK RKL on perustettu jo vuonna 1905. Elokuun alusta toimitusjohtajana aloittanut Maria-Elena Ehrnrooth on ensimmäinen nainen järjestön johdossa. Hän on tehtävässään myös ensimmäinen ilman rakennusalan koulutusta. Ehrnrooth siirtyi RKL:n vetäjäksi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävästä.

    Mikä puurakentamisessa sitten eroaa betonirakentamisesta?

    "Puu on materiaalina haastavampi. Sääsuojaus rakennusvaiheessa on tarkempaa. Paloturvallisuus, kosteudenhallinta ja logistiikka tuovat lisähaastetta. CLT-elementeistä ja puusta rakennettava kerrostalo nousee hupun alla kosteissakin talviolosuhteissa."

    Puurakentamisen erikoisosaamista puuttuu työprosessin johtamisesta. Työssä oppineet ja kokeneet revitään työmailla käsistä. Ehrnrooth tietää, että työnjohtoa on Helsingin työmaille pyydetty Turusta ja Tampereeltakin.

    Puurakentaminen on uutta myös koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen koulutuksissa puurakentamisen opetusta on saatavissa lisäkursseilta. Lahden LAB-ammattikorkeakoulu aloitti tammikuussa puurakentamisen muuntokoulutuksen rakennusinsinööreille.

    "Betoni on ollut niin hallitseva, että nyt ollaan ihmeissään. Ehkä asenteissakin on parantamisen varaa – ajatellaan, että kaikki nyt puusta osaavat rakentaa", Ehrnrooth pohtii.